PIdemmästä hiljaisuudesta huolimatta, ja kaikkien kauhuksi, ei henki vielä ollut Paskiaista jättänyt vaikka joillain oli saattanut olla moisia innokkaita odotelmia blogin hiljaisuudesta johtuen. Vaikeneminen on ollut lienee lähinnä laiskuutta ja inspiraation puutetta mitä aina on tarjolla.
Paskiainen oli taas kerran saanut käsiinsä liuotinaineita eteläisestä naapurista joten niitä toki oli pitänyt kuluttaa alkuviikosta ennen pääsiäistä. Inspiraatio vain oli ollut hukassa tekstin tuottamiseen mutta saihan sen lopulta houkuteltua ulos pullosta, vaikka tuntui kovin ujo veitikka olevankin ja helposti palasi pulloon korkin mennessä kiinni.
Noh, onneksi olisi tarvikkeita houkutteluun, joten Paskiainen aloitti taas reippaan läträämisen… Illan mittaan tv-sarjoja katsellessa nälkäkin alkoi orastaa joten lopulta oli luovutettava ja siirryttävä jääkaapille tutkiskelemaan tilannetta.
Kaapista löytyikin grillikyljyksiä keko sillä Paskiainen oli ostanut niitä 5 kiloa aikeenaan ahmia ne kuin ammattilaiset, tuosta pyrkimyksestä oli jo toteutettu yli puolet aiempina päivinä! Perunoitakin sattui kaapissa olemaan joten ei kun pepsi+vodka drinkkilasi käpälään ja säveltämään sapuskasta klassista settiä, täydellisen mureiksi haudutettuja uunikyljyksiä mitä vaahtosammuttimen kokoinen pikku Paskiainen sai jo joskus muinoin mummolassa...
Leikkele sipulista isoja lohkoja joita sijoittelet valkosipulin kynsien kera vuoan pohjalle ja kyljysten väliin mausteiden kera. Lopuksi vuokaan vielä puolikas tölkillinen olutta nesteeksi ja 120-130 asteiseen uuniin 2-2.5 tunnin ajaksi.
Seuraavaksi perunat kattilaan ja kiehumaan kyljyksiä odotellessa. Kannattaa muistaa tosin ottaa ne aikanaan kypsymästä jos aikoo odotellessa tenuta kuten Kakkiainen teki.
Ainekset:
- perunat
- grillikyljykset
- sipulia
- valkosipulia
- mausteita (laakerinlehtiä, pippureita, suolaa)
- olutta
Lopulta perunat muussattuna lautaselle, sekaan paistolientä vuoasta ja itse Paskiainen paiskasi suolakurkkuja vähän lisäksi kyljyksen kupeeseen.
Arvosana: 4.5/5. Pitkään ja hartaasti uunitetut grillikyljykset olivat uskomattoman mureita ja maukkaita. Ensimmäistä testiksi lautaselle siirtäessä siitä siirtyi pelkkä luu kun liha oli niin mureaa että ei kestänyt luusta nostamista, annosta varten piti käyttää apuna ihan paistolastaa että sai jotain ehyenä lautaselle! Suosittelen kaikille talous-/grillikyljyksiä pitkän hartaalla haudutuksella! Nautinnollista känni apetta vielä loppuillastakin!
Ulkonäkö annoksella ei ehkä ole mitenkään herkullisin ja siksi oli hitunen jostain miinustettava mutta maittavuutta onkin sitten senkin edestä kun kyljyksistä on kastikkeeksi sulanut pääosa rasvasta ja kollageenista...
