Paskiainen oli päättänyt viettää pikku lauantai-iltaa ja torstain aamupuolta kalsarikännäillen kuten tyypilliseen tuurijuopon toimenkuvaan kuuluu. Illan tarvikkeet vain puuttuivat, mutta sitä ennen oli hieman levättävä että jaksaisi.
Lepotila oli koitua Paskiaisen suunnitelmien kohtaloksi sillä nokoset venyivät lähes liiankin pitkään ja kauppaan oli vähä ennen iltayhdeksää laukattava kuin lauma vihaisia virtahepoja, onneksi kylä oli lähes tyhjä ja sivulliset säästyivät Paskias-stampedelta.
Kauppareissun jälkeen oli taas varustauduttu iltaa varten. Jälleen kerran juomaksi oli valittu Koffia ostamalla lähikaupan halvinta kotimaista keskikuraa sillä tarkoitus oli keskittyä sen osalta määrään, ei laatuun, orastavaa känniä oli haussa siis.
Ruokapuolelle Paskiaisella oli ollut suunnitelmia jo aiemmasta joten oli varhaisperunoita, porsaan perhosleikkeitä ja suolattuja metsäsieniä jotka olivat sitten kunnollista kotimaista tavaraa eikä mitään marketissa myytävää "virolaista", oikeasti lienee tsernobylistä tuotua, mutanttisienisilppua joka on ajettu hakkurista läpi ihan hiukkasiksi asti.
Tämähän paskiainen ei nälkää aikonut tänään nähdä.
Ilta alkoi reppaasti keppanakoskea kurkusta alas uitellen ja elokuvia tuijotellen. Jossain vaiheessa yötä oli nälkä aloittanut suorittaa ruokahalua kiihottavaa perverssiä extempore esitystään. Paskiainen taisteli vääjäämätöntä vastaan yrittämällä hukuttaa sen olutkosken kuohuihin, mutta ei auttanut ei, lopulta oli antauduttava ja huojuttava keittiöön toteuttamaan aamuyön operaatio kokkausta.
Perunat siirtyivät veden ja suolaripaiksen saattelemina kattilaan kiehumaan Kakkiaisen samplaillessa sivussa olutta ettei vedestä vain saisi allergista reaktiota.
Sitten perhosleikkeiden kimppuun, ja ei kun apinan raivolla elmukelmun välissä littuun isoiksi ohuiksi leikkeiksi.
Leikkeitä varten tarvittaisiin jotain millä sitoa leivitteet kiinni. Paskiainen otti taas kerran käyttöön erityisen salaisen aseensa jolla leikkeistä tulisi leivitettynä erityisen maukkaita joten perinteinen muna saisi jäädä kanan alle haudottavaksi.
Lautaselle reilu ruuttaus sinappia, sitten hitunen olutta ja vispilällä ne sekaisin. Sitten pieni tilkka kerrallaan olutta lisäilemään ja sekoittelemaan kunnes seos tuntuu soveliaan paksulta, jos seos ohenee liikaa niin lisää sinappia! Ei kannata tehdä ihan liian nestemäistä seosta! Jos olutta ei ole niin esim. maitoa (tai vettä) ja sinappia voi myös sekoittaa keskenään ja käyttää, sekin on tähän erinomaista. Tällä kun leivitykset leikkeeseen sitoo niin maku saa nostetta perinteiseen verrattuna sillä sinappi ja possu yhteen soppii.
Paistamiseen liittyy pieni ero että sinappi-oluella sidottuna leivitys on hieman herkempi irtoamaan joten varovaisuutta paistamiseen! Kannattaa kokeilla tätä normaalin sijaan! Kerrassaan herkullista.
Kastike oli vuorossa. Pannulle sipulisilppua kuullottumaan joksikin aikaa, sen sekaan ripaus vehnäjauhoja. Seuraavaksi sekaan kunnon kotimaisia metsäsieniä (suolatuja rouskuja asiallisesti suolat vähemmäksi liotettuna ja valutettuna) leikattuna paloiksi, ja pannulla ne sekaisin. Perään pannulle kerma, ja olutta sopivasti. Tässä tapauksessa ehkä desin verran. Olueksi sopisi oikein hyvin joku tumma olut mutta nyt mentiin Koffilla. Mausteeksi valkopippuria jauheena ja hieman mustapippuria rouheena. Kannattaa tarkistaa maku ja lisätä suolaa/mausteita jos tarpeellisilta tuntuvat. Kun soosi alkaa kuplia sen voi nostella sivuun toiselle levylle ykköselle hautumaan…
Paistinpannuun öljyä reippaasti ja pannu lämpiämään. Itse Paskiaisen hellalla sopiva lämpötila tuntuu olevan 4 kun kaikkiaan teho pykäliä on 6.
Sitten leiketehdas pystyyn. Yhdelle lautaselle vehnäjauhoja, keskelle sinappi-olut mömmö lautanen, ja kolmanteen lautaseen korppujauhot. Leikeille pintaan pippurit ja suolat, sitten kunnolla painellen vehnäjauhoissa että varmaan tarttuvat, sitten leikkeet sinappi-olut lautasen kautta korppujauhoihin ja taas reipasta painelua että varmaan tarttuvat.
Lopulta kun pannu on lämmennyt paistamista varten, leike pannuun yksi kerrallaan paistettavaksi ellet omaa jättiläisen paistinpannua tai lastenkoon leikeitä. Paistamista hellan lämpötilasta riippuen kunnes pinta on sopivan värinen ja rapea (Paskiaisen tapauksessa n. 3-4 minuuttia/puoli). Lopulta paistettu leike lautaselle ja seuraavaa pannuun. Leikkeitä paistellessa on hyvä väli tarkistella sienisoosia ja ottaa olutta että jaksaa paistella…
Leikkeiden kaveriksi lautaselle sopii hyvin perunat tai perunamuusi, tässä nälkäisessä tapauksessa käytössä oli varhaisperunoita. Ja sitten ei kuin sienikastiketta perunoille ja leikkeille ja syömään, Mansikit ja muut rehun pupeltajat voivat lisää lautaselle ruohoja tai kerätä kokonaisen salaattilautasen sivuun märehtimistä varten, Paskiainen ei sellaisia tähän sapuskaan laittele.
Alla kuvaa tuotoksesta.
 |
| Metsästäjän leikkeet, perunat ja sienikastike. |
Lautasella kasa perunoita, kolme reippaan isoa leikettä ja läjä sienikastiketta. Kyllä kelpaa ainakin tälle ahmatille…
Arvosana: 4.75/5. Erinomaisen hyvää syötävää, käy kännissä ja käy täysin vesiselvänäkin yhtä hyvin ja herkullisesti.
Ainoa pisteen osien miinus siitä että Paskiainen unohti yhden aineksen! Annokseen kuuluisi vielä muutama viipale rapeaksi paistettua pekonia paloiksi leikattuna päälle varmistamaan Pekka Puskan ja muiden kolesteroolinatsien paheksunta mutta Paskiaisellahan ei moista herkkua tällä kertaa ollut kun unohti kaikessa tohinassa ne kauppaan.
Tarvikkeet:
- perunoita
- porsaan leikkeitä (tai perhosleikkeitä)
- vehnäjauhoja
- korppujauhoja
- pippureita ja suolaa
Kastike:
- sieniä
- vehnäjauhoja
- kermaa
- olutta
- valko- ja mustapippuria
Tällä kertaa unohtunut aines:
- pekoni
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Blogissa porsasteleville hostina toimiville ahmattimaisille saparohännille voi kommentoida.