Kesäyön extra-kevennetyt valtimontukosleivät

Uusi kuu, uudet kujeet, tai ainakin kuumuudet. Tämä lämpöä kestämätön Paskiainen on kironnut viimepäivinä viattomia Paskiaisia ahdistelevan helteen jo vähän kaikkialle asti. Tämä sää ei ole ihmisille, saati sitten eläimille, eikä etenkään Paskiaisille sovelias!

Paskiaisen kämpässä lämpötila loikkaa huolestuttaviin lukemiin heti kun aurinko paistaa joten kuun alku on vietetty kosteissa merkeissä nesteellä vilvoitellen. Samaa on Paskiaisen setä tehnyt tänäänkin päivää ja iltaa pitkin. Olutta on kulutettu mutta lähinnä hitaasti ja vakaasti joten mitenkään erikoisessa kännissä ei vielä tässä vaiheessa Kakkiainen ole. Siihen saattaa kuitenkin tulla korjaus yön ihanan viileinä tunteina.

Paskiainen sai taas tuota ulkomaan tuliaistoimitusta muutaman laatikon ja jääkaapissa on jähtymässä 8.5% olvin tuplapukit, sitä kelpaa siemailla. Ja se kun on aloitettu niin heti iski nälkää kun lämpötilatkin yötä kohti laskivat.

Hiukopalaa alkoi mieli halajaa joten Paskiainen laahusti keittiöön tutkimaan vaihtoehtoja. Backupiksi ostettua ranskanleipää oli, jauhelihaa oli, pekonia oli, ja kevennykseksi tomaattiakin. Kyllähän siitä jotain saisi aikaan joten ei kuin asiaan.

Ranskiksesta leikkautui 6 tukevaa viipaletta, ja pannulla paistui pekonit. Toinen puoli leivistä sai sinappi ja ketsuppi ruutauksen jos toisenkin. Toiset puolikkaat taas kolme paistettua pekoniviipaletta kukin.

Jauhelija (400g nauta-sikaa) jakautui kolmeen osaan joista tuli pihvit, pintaan pippurit ja suolat sekä paistamista.

Odotellessa Paskiainen viipaloi sipulia ja tomaattia. Sipuliviipaleet menivät lepäämään ketsupin ja sinapin päälle.

Jauhelihapihvien paistuttua ne rahdattiin paistolastalla sipulien päälle. Pihvien päälle taas tuli tomaattia ja koko koreuden päälle käännettiin se toinen viipale leipää jolla oli kolme paistettua pekonisiivua.

Koska helvetilliset helteet ovat verottaneet Paskiaisen olotilaa rankasti, tällä kertaa tehtiin niinkin huolestuttavan reipas kevennys kuin että leipäviipaleita ei paisteltu pekoni/jauheliha kombon tuottamassa reippaassa rasvalätäkössä. Sääli, siitä olisi tullut kovasti lisää makua ja pisteitä...

Kyllä noilla leivillä nälkä katosi joten siitä hyvät tuotokset. Pisteytykseksi paskiainen antaa tosin vain 3/5 sillä leivät eivät tosiaan olleet rasvassa paistetut ja näin maku oli huomattavasti vähäisempi kuin reippaasti kolesterolisemman ja rasvaisemman version...

Hieman kevyemmät Paskiaisen valtimotukosleivät.

Oli taas se aika vuodesta kun vietettiin ammattilampaiden juhlaa, kyseessä siis oli tämä työväen juhla jossa lähes kaikki olisivat eriasteisesti humalassa.

Paskiaisenne oli myös päättänyt humaloitua, olihan hän saanut muutaman lisä lahjusoluen, mutta sovaliaan rauhallisesti joka olisi aika poikkeuksellista Paskiaiselle, yleensä kun juopotellaan niin Paskiainen vetää kuin viimeistä päivää tai kuin janoinen kameli keitaalla...

Päivä oli vasta aluillaan ja päivän pääruokaan ei Paskiainenkaan vielä ollut jaksanut kajota, saati miettiä mitä niiksi luokittelisi. Vaihtoehtoina toimisi porsaan sisäfilee ja iso kasa grillimakkaroita, nähtäväksi jää mikä niistä päätyy paskiaisen testilistalle vappuna, ehkä jopa kaikki...

Mutta jollain oli päivä aloitettava lisäalkoholin hankinnan jälkeen joten paskiainen tyytyi aika normaaliin settiin. Leipää, munia ja pekonia...  Siitä saisi vauhtia illaksi, ja energiaa.

Normi setiksi asettui siis viipaloitu ranskanleipä, paistettu muna ja pekoni, aina toimiva yhdistelmä...

Paskiaisen oma viritelmä asiassa on että leivät rakennettiin paistamalla pekonit, sitten muna pekonirasvassa ja lopuksi pekonirasvassa paistetaan leipien sisäpuoli. Takuulla liikaa kolesterolia, takuulla liikaa rasvaa, takuulla liikaa makua pekonirasvasta ja takuulla Pekka Puska ulvoo kauhusta kun näitä valtimotukosleipiä nautiskelee. Kyllä näillä tukkii valtimon jos pari.

Leivät saa extransa juurikin siitä että ne saavat kunnon rapean sisäpinnan pekonirasvassa paistettuna toiselta puolelta. Hieman kevyempi variantti tulee siitä että unohdat ostaa majoneesin kaupasta, semiseniili kun olet.

Paskiaisen arvosana on 3.75/5 sillä yksi tärkeä aines puuttui, jota Kakkiaisenne ei ollut muistanut ostaa. Kyseessähän oli tuhti ja ehta Majoneesi... Se soveltuu erinomaisesti näihin hyvin simppeleihin leipiin. Paskiainen suosittelee näitä etenkin jos muistaa sen majoneesin. Hyvä alku iltapäivälle nämä kuitenkin ovat ilmankin.

Tarvikkeet:

- pekonia

- leipää, ranskanleipä käy, ja paahtoleipä, vanhempikin leipä virkistyy paistamisesta.

- kananmunia

Paista pekonit.
Paista munat.
Paista leipien sisäpuoli pekonirasvassa makua antamaan.

Kasaa leivät, nauti oluidsen seurana tai alle ennen kuin lähdet hakemaan lisää...