Näytetään tekstit, joissa on tunniste sipuli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste sipuli. Näytä kaikki tekstit

torstai 6. helmikuuta 2014

laiska lihasoppa


Paskiainen oli taas viettänyt pikkulauantaita hilpeästi kalsarikänneillen ja muutenkin yleinen vtystys oli ollut käsin kosketeltavissa, jopa kaupassa käynnin ja ruokavarantojen suhteen. Laiskuus oli asettunut siis tukevasti kylään herra Kakkiaisen rumaan tomumajaan kuin muumit laaksoon.

Onneksi sentään jääkaapissa sattui olemaan oluen hankinnan yhteydessä ostettuja keittolihoja. Niistähän Paskiainen saisi ikuisessa mielenhäiriössään tehdä lihasoppaa keitellen ensin lihoista hartaasti liemen.

Aluksi lihat kuplivat kiltisti kattilassa suolan, pippureiden, laakerinlehden sekä lohkotun sipulin, parin valkosipulinkynnen ja parin porkkanan kera vajaa parisen tuntia itse kokkina häärivän Paskiaisen tunkiessa turpavärkistään Koffia alas ahkerasti. Lopulta Paskiainen poist
eli keittoliemestä pippurit, sipulit/valkosipulit/porkkanat jne. ja tuloksena hyvä lihaliemi ja lihatkin olivat taatusti kypsiä ja mureita.

Seuraavaksi Paskiainen kuoriskeli ja paloitteli hieman perunoita, lisää porkkanoita ja lanttua sekä silppusi sipulin jotka läjäytti liemen ja lihojen sekaan sekä ripaisi vielä viimeiset chilirouheen jämät sekaan lisää potkua antamaan. Lopuksi vielä n. 15 minuutin verran keittelyä ennen kuin soppaa päätyi lautaselle asti maisteltavaksi. Aika pelkistetyillä mausteilla mentiin mutta hyvin maistui.

Ainekset:


  • Perunoita
  • Porkkanoita
  • Lanttua
  • Sipulia
  • Valkosipulia
  • Keittolihaa
  • Pippureita (Mauste- ja Musta-)
  • Suolaa
  • Mausteita

Arvosana: 4.25/5. Kyllä ihan itse tehty lihasoppa on hyvää ja tärisevin omin pikku käpälin, tai no ainakin kattiloin, keitelty lihaliemi peittoaa kaupan kuutioliemet 10-0 maussa milloin vain kun soppaa tekee.

lauantai 18. tammikuuta 2014

jauhelihakeitto

Vietettiin perjantai-iltayötä ja pakkanenkin oli päättänyt pistäytyä kylässä Paskiaisella asti. Lämpötilat olivat pudonneet alas kuin kansan luottamus 6-päkki hallitukseen. Onneksi Paskiaisella tuppaa olemaan veressa pakkasnesteitä sen verran yleensä että pientä viileyttä ei heti edes huomaa, niin tälläkin kertaa.

Paskiainen oli varautunut pakkasiin ostelemalla soppatarpeita sillä mikäs sen parempaa kuin lämmin soppa, tuli se sitten kattilasta, lautaselta tai vaikka pullosta.

Lämmikettä oli otettu pitkin iltaa skitsofreenisissä tunnelmissa, toisaalta sisään tungettiin kylmää olutta, toisaalta taas koneistoon kippailtiin lämmikkeeksi trendikkäästi laimennettua lasten kossua (30%). Nälänhädän piipahdus yön tunteina ei ollut siis mitenkään odottamaton tapahtuma sekään.

Paskiainen alkoikin varautua tilanteeseen puolenyön lähestyessä. Olutta viereen, kuonon  eteen perunoita ja ei kuin kuorimaan ja paloittelemaan. Perään pari sipulia silpuksi. Perunat ja sipulisilput kattilaan veden ja muutaman lihaliemikuutin kera ja kattila tulille. Sitten vain odottelemaan että vesi alkaisi kiehua.

Jahka vesi alkoi kiehumaan, murusteli Paskiainen sekaan jauhelihaa suoraan paketista. Turhaa jauhelihaa on paistella pannulla kun se kypsyy liemessä muutenkin, ellei tietty satu olemaan laihiksella tms. olevia neitimäisiä-ihmisiä ja halua hifistellä rasvaa jauhiksesta pois paistamalla. Ja jos nyt pakko on, niin saahan sen kuorittua keitostakin jos haluaa. Paskiainen ei moisiin neiteilyihin tosin sorru.

Jauhelihan perään paskiainen mausteli soppaa vähän taas tyyliin “laitanpas tuota ja tuota vähäsen…” eli maustaminen on jokaisen oma homma. Sekaan kyllä voi laittaa lähes mitä vain mausteita. 

Vajaan 10 minuutin sopan kiehumisen jälkeen olut oli taas soveliaasti loppu joten jääkaapilta uutta latinkia hakiessa keiton sekaan lensi pussillinen pakastevihanneksia. Sitten enää muutama minuutti lisää ja soppa olisi soveliaan valmiina yöllistä nälänhätää karkottamaan. Hyvin simppeliä perus-soppaa ilman mitään monimutkaisuuksia.

Ainekset

  • perunat
  • sipuli
  • lihaliemikuutiot
  • jauheliha
  • pakastevihannekset
  • suola
  • mausteet


Arvosana: 3.5/5. Keitosta kyllä huomasi että liemi oli kuutioista tehtyä, hyvää perus-settiä tosin, mutta kyllähän tällaista kylminä päivinä/öinä ihan mielellään lämmikkeeksi syö ja kaveriksi vaikka leipää jota voi toppailla liemen sekaan.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Haudutetut talouskyljykset ja perunat


Vuosi 2014 oli jo pitkällä ja porsaatkin olivat vähitellen uskaltautuneet seimiensä alta piilosta ettei Paskiainen niitä kinkkuina söisi. 

Joulu oli juopoteltu ja syöpötelty niin perinpohjin että vieläkin melkein ähklytti ajatuksesta. Uusivuosikin oli vietetty kosteasti ahmien lisää ja siitä selvitty ilman hengenlähtöä tai edes ilmeisesti ilman maksavaurioita.

Vietettiin lauantai iltaa ja Paskianen oli kerennyt orientoitua jo ajatukseen että viikonloppu mentäsiin kuivin suin pepsiä hörppäillen mutta mutta…

Yllätyksekseen Paskiainen havaitsikin että oli yhtäkkiä lahjuksellisen olutlaatikon onnellinen adoptio-isä joten pitihän niitä testailla taas kerran ettei vaan höynäytystä olisi koko homma. 

Ainakin  oluet olivat nestemäisiä, maistuivat koffille kuten niin yleensä ja vaikuttivatpa hieman hilahtavan nuppiinkin kun muutaman oli nopeasti kiskaissut kiduksiin.

Nälkäkin vaivasi kuten tavallista ja tällä kerralla Kakkiaisella oli talouskyljyksiä jemmassa kun oli tarjouksesta moisia sattunut ahnaaseen käpälään jäämään. Niistä voisi jotain tehtailla. Jotta ei muuta kuin jääkaapille olutta hakemaan ja tutkimaan mahdollisuudet.

Penkoessa löytyi kermaa ja perunoita joten idea alkoi orastaa, keitetyt perunat ja kermakastikkeessa haudutellut kyljyset kuulostivat soveliaalta ajatukselta joten olutta röhkimeen ja perunat kiehumaan ja pannu lämpiämään.

Kyljykset Paskiainen ruskisteli ehkä n. 4-5 min puoliltaan, sitten poimi ne hetkeksi lautaselle ja lorautti pannulle vähä olutta ja vispilän kanssa hinkkaili paistosta jääneet herkulliset jämät pannusta irti. Sekaan kermaa, sinappia ja BBQ kastiketta, suolaa ja pippuria ja lisää olutta. Lopuksi kyljykset takaisin kastikkeeseen hautumaan n. 20 min ajaksi kannen alle miedolla lämmöllä.

Ainekset:

  • perunoita
  • talouskyljyksiä
  • kermaa
  • olutta
  • suolaa
  • pippuria
  • BBQ kastiketta

Kyljysten, kastikeen ja perunoiden kylkeen hieman punajuuria ja ei kun syömään.
Arvio: 4/5. Aina taattua hyvää mutusteltavaa, miinusta tällä kertaa perunoista. Olivat yllättäen keskiverron alapuolella laadullisesti, onneksi se ei Paskiaista hidastanut

…Bonus sisältöä aamiaisen/iltapalan muodossa riippuen näkökannasta. 

Ja niin koitti nälkäiselle Kakkiaiselle aamuyö ja oluet vetelivät viimeisiään. 

Perunoita oli jäljellä ja kyljyksiä paistamatta joten pikaisesti parit kyljykset pannulle rauhassa paistumaan lämmölle 15-20 min ajaksi kolme - neljä kertaa käännellen. 

Seuraavaksi edellisen illan perunoita pilkkeeksi sipulin kera ja paistumaan kyljysten perään hetkeksi. Lopulta perunat kyljysten seuraksi lautaselle ja pannulle loraus vettä jolla maut irti pannusta ja perään toinen loraus kermaa ja kolmantena BBQ kastiketta, suolaa ja pippuria, lopuksi soosi lautaselle...
arvosana: 4.25/5. Perunat oli sipulin kera paistettuna parempia kuin keitettynä mikä ei liiemmin yllättänyt... Oivallinen aamu-/iltapala, kyllä kelpaisi Paskiaisen possun nukkua nyt.

lauantai 26. lokakuuta 2013

Entrecote pihvit, kermainen pinaatti, paistetut sipulit ja perunat


Perjantai alkoi lupaavasti. Paskiainen sai taas valuuttaa joten reipasta porsastelua, känniä ja mässäystä olisi luvassa kutne aina rahapäivinä.

Erityisesti Kakkiaisen silmään oli pistänyt eräs pala entrecotea eli asiaa minkä ameriikassa tuntevat suhunnilleen luuttomana ribeye pihvinä. Lisäksi huomiota oli kinunneet halvat talouskyljykset, ne kun sopisi moneenkiin sovellukseen pelkästä lihalla mässäyksestä puhumatta. Niinpa Paskiainen oli pulskasti hämärässä liikkeellä ennen kuin edes pimeys oli hälvennyt.

Kaupasta löytyi soveliaat herkut ja postiinkin saapui lelu sopivasti paluumatkalla että senkin sai kaiken muun kantamuksen mukana samalla reissulla eikä tarvinnut lähteä uusiksi kylille. Kotona pientä esivalmistelua illan mureniin kuten kyljysten öljyämistä, suolaamista ja pippurointia jne.

Kotona hieman uudella teknolelulla leikkimistä kuten kaikki lapselliset, tai lapsenmieliset Paskiaiset tekisivät, sitten päälle päikkärit että saisi iltaa alkuun.

Lopulta koitti se iltakin ja Paskiainen päätti aloittaa lihakkaan viikonlopun vieton. Ei kun olutta tuoppiin ja pahimpaan nälkään pari aiemmin öljyttyä, pippuroitua ja suolattua talouskyljystä tosikuumalle valurautapannulle. Ensin parit minuutit per puoli kunnon paistopinnat ja sitten lämmöt maltilliselle 3/6 asetukselle jolla n. 5-6min puoli lisää hauduttelua kannen alla, sitten vielä hieman lisää tehoa (4/6) hellaan kun tuntui liian vaimealta ja 4-5min/puoli lisää kannen alla hauduttelua. Lopulta talouskyljykset lautaselle alkupalaksi.

Hieman hifistelyä tosin siitä että pannukastikkeen Paskiainen jaksoi vääntää. Pannulle loraus olutta ja kermaa  ja vispilän kanssa hinkkaamaan kaikki paistosta jääneet maut pannun pinnasta soosiin. Perään vielä nokare voita ja kunhan kastike hieman paksuuntui, lautaselle kyljysten päälle antamaan lisää makua… Om nom…

Alkupalojen arvosana: 3.75/5. Talouskyljykset olivat meheviä ja hyviä, niissä oleva rasva oli juuri soveliaasti sulanut ja mehevöittänyt lihaa , pannukastike oli myös onnistunutta vaikka lisäkkeitä ei muuten murenelle ollutkaan. Siitä miinus vaikka Paskiainen tykkääkin mussutella pelkkää lihaakin kuten kaikki ehdat lihansyöjät. Öljyssä paistellut ranskalaiset perunat ja perunasalaatti olisi ollut erittäin soveliasta tämän kanssa.

...

Iltaa myöden Paskiaisen pötsi sulatti aiemmat murenet joten lisää olisi tarpeeseen. Jahka Kakkiaisen setä oli useamman tunnin viettänyt iltaa "opettajana" tietyissä klassisissa asioissa oli ruoan vuoro. Taustalla oli pähkäilty mikähän olisi soveliasta murenta ja keitetyt perunat valkkautui erääksi lisukkeeksi, ei kun perunat kattilaan ja menoksi. 

Odotellessa sipulia taas kerran (Paskiainen pitää paistetusta sipulista) renkaiksi ja pannulle sillä niitäkin tultaisiin tarvitsemaan ja naudan entrecotestä reipas 2.5-3cm paksu pihvi valmiiksi suolattuna ja pippuroituna. Paisto tapahtui uunin kautta mutta käänteisesti eli ensin pihvi uuniin ja sisälämmöt 46 asteeseen. Sen jälkeen vajaa parisen minuuttia pannulla kuumaa lämpöä mukavaan paistopintaan. Sen valmistuessa Kakkiainen tehtaili kermaista pinaattia, eli kermaa pannulle ja pakastetutn pinaatin lämmitys siinä, lisänä pippuria ja suolaa. 

Myös taas pannusoosi oli tehtävä. EI kannata jättää kaikkia hyviä makuja paistamisesta hukkaan vaan ottaa ne talteen pannusoosiin! Olutta ja kermaa pannulle, kaveriksi sinappia, pippuria ja hieman kasaan kypsentämistä ja pikainen kastike on valmista.

Arvosana 4.25/5. Pihvi pääsi hitusen ylikypsäksi mutta oli kovin maukasta käänteisen kypsennyksen vuoksi.

lauantai 21. syyskuuta 2013

Suikaleliha + rehu kastike riisille.


Viikko oli hilluttu kuin viimeistä päivää ja viikonloppu oli löytänyt paikalleen kuin taattu alkoholisti turvalliselle viinapullolleen.

Paskiaisen setäkin oli päättänyt taas kerran alkoholisoitua seuraksi ettei muu juopotteleva kansa tuntisi oloaan niin epänormaaliksi viikonloppuna. Mureneksi olisi luvassa jotain kastiketta suikalelihasta sillä sitä oli ollut tarjouksessa sen verran viikolla että kyseistä tuotetta oli vieläkin paikassa nimeltä jemmassa.

Illan mittaan olutta oli tullut siemailtua useampiakin ja hihiteltyä cajun red neck gators leffaa ja muita b-leffoja katsellen. Nälkä oli alkanut lähennellä pötsiä joten tilanteeseen tarvittiin korjausta eli ei kuin keittiöön ja kattila öljyttynä heti tulille.

Jääkaapista tarttui käpälään kaljaa ja suikalelihaa. Rohkaisukaljan perään Paskiainen tarrasi puukkoon pohjoispohjalaisella pätevyydellä ja silppusi sipulit, sivulliset eivät tälläkään kertaa saaneet surmaa tai edes omat sorkat osumaa...

Lisää kaljaa Kakkiaiseen ja sitten sipulit kattilaan kuullottumaan. Odotellessa terävällä välienselvittimellä viipaloimaan porkkanoita sillä nekin pitäisi hävittää jonnekkin ja pötsi toimikoon kompostorina tällä kertaa.

Sipuli oli kuullottunut ja kattilaan lensi 600g suikalelihaa hieman ruskistumaan. Väriä saatuaan seuraksi meni ehkä puoli desiä jauhoja. Sen perään mausteita, suolaa, paprikaa, myllystä pippuria, ruuttaus sinappia ja lopulta lihalientä. Kaljaa odotellessa - kastike sai kuplia sen 20-30 minuuttia riisin kiehuskellessa taustalla.

Loppupuolella kastiketta Paskiaisen setä lorautti sekaan 2dl kermaa ette nyt ihan kukaan kuvittelisi että tässä on siirrytty rasvattomaan ruokaan. Perään paiskautui pussillinen sekavihanneksiä kun niille piti jotain käyttöä keksiä. ja muutama minuutti odottamista.

Ainekset:

  • suikalelihaa 400-600g
  • pari sipulia
  • pari porkkanaa
  • pussi pakaste rehuja
  • mausteita (paprika, pippuri, suola, sinappi)
  • lihalientä
  • purkki kermaa
  • riisiä


Jahka soosi vaikutti soveliaalta siirty se kuppiin riisin kaveriksi lähempää kulinaristista tuttavuutta varten. kastike kelpaa kaveriksi myös perunoille jne. joten riisiin ei tarvitse itseään rajoittaa jos ei halua.


Arvosana 3.5/5. Ihan syötävää mättöä sopivassa soosissa. Tulisuutta uupui, siitä hieman miinuksia mutta se johtuu siitä että maustekaappi kaipaa täydennystä.

lauantai 14. syyskuuta 2013

Kaljainen broilerimuhennos riisin kera


Taas oli kello hiippaillut aamuyön tunneille Paskiaisen läträtessä oluilla. Illan mittaan oli mussuteltu valkosipulipatonkia mytta alkoi tuntumaan että olisi tarvetta oikealla ruoallekin.

Viimepäivät olivat tuntuneet jostain syystä kanaruokaisilta, liekö kaljalla läträyksestä johtuen, joten Paskiainen ajatteli tehdä Broilerimuhennosta…

Tarveaineetkin olisivat olemassa valmiina.

Tarvikkeet:
  • olutta (tölkki)
  • porkkanaa (koon mukan 5-6 keskikokoista)
  • perunaa (4-6 keskikokoista)
  • sipulia (1 viipaloituna)
  • valkosipulia (3-4 kynttä)
  • ruokaöljyä
  • broilerin koipipaloja (500-600g paketti eli n. 5-7 kappaletta)
  • jauhoja
  • sinappia
  • mausteita (omia lemppareita, Kakkiainen käytti timjamia, pippureita jne.)
  • soijaa
  • kasvisliemikuutio
  • öljyä
  • pata tai kattila pari.
  • riisiä
  • leipää


Kippaa kokkiin mäyriksen tai puolikkaan (alkoholin tolerannsista riippuen) verran ohraista että saat alle ruokahalun.

Sitten pilko porkkanat  halki ja halki ja 3-4 cm pätkiksi. Pilko perunat 2-3 cm paloiksi. Viipaloi sipuli ja kuori valkosipulin kynnet.

Jauhota koipipalat ja ruskistele niitä 3-5 min puoleltaan ryokaöljyssä kattilassa/padassa. Ota koivet pois kattilasta, lisää sipulit ja hieman lisää öljyä jos on tarvis ja kuullota sipuleita pieni hetki, nakkaa perään valkospipulin kynnet, porkkanat ja perunat. Lisää päälle ruskistellut koipipalat. Muista palkita kokkia tukevilla siivuilla kaljaa.

Lisää sekaan vähintään tölkki olutta (5 desiäkin on ihan hyvä määrä, riippuu paljonko "kastiketta haluat" safkallesija paljonko rehuja on setissä ollut) tosin nesteeksi kelpaa vesikin jne mutta oluesta saat enemmän makua.  Lisää ruokalusikallinen sinappia (jos et tykkää sinapista jätä pois), loraus soijaa jos satut omaamaan,mausteet , ja pilko sekaan liemikuutio. Odota että helahoito kiehuu, laita päälle kansi ja pyöräytä hella 1/6 tai 2/6 asentoon että helahoito jaksaa kiehuskella kattilassa.

Odottele 25-30 min (eli se 1-2 olutta) ja käy pyöräyttämässä koipipalat kattilassa ympäri, sitten taas 25-30min odottamista ja muhennoksen pitäisi olla valmista. Paskiainen tykkää ylikypsästä broilerista joten meni about 30 min seteillä. Perunat saa kunnolla pehmentyä ja jos niissä tärkkelystä on, suurustaa nestettä lisää…

Samalla keittele riisit ohjeen mukaan valmiiksi (Paskiainen laittoi riisin keitinveteen vielä 25-30g palasen voita lisämakua antamaan, yrtit on myös hyvä lisä keitinveteen jos sille tuntuu).

Muhennoksen ollessa valmis, jos asia epäilyttää, tarkista koipien sisälämpö mittarilla tai tökkää vähiten kypsyneen näköistä koipea moralla, haarukalla tms. Jos ulos tulee punertavaa nestettä, kypsennä lisää… Tosin moista tuskin tarvitaan, itse en kertaakaan ole moista tarvinnut tähä herkkua hotkiessa.

Tarjoile muhennos joko silteen leivän kera, tai vaikka kulhossa riisin kaverina jolloin extra liemi auttaa antaman riisille makua ja ylijäämäliemeen voi dippailla vaikka valkosipulipatonkia kuten tämä humalassa hörheltävä Kakkiainen teki).


Arvosana 4/5. Erinomaista kännimättöä.


perjantai 6. syyskuuta 2013

peruna-porkkana-sipuli-possun-perhosleikkeet-uunissa


Taasen kerran Paskiaisen setä harrasti humaloitumista, olihan siihen taas saatu reipas keko 8.5% tuotteita sisarkansan luota rapakon takaa alapuolelta joten lähipäivien känniörvellykset ja tuurijuoppoilut olisivat taattuja. Murenen puolella olisi siis kehiteltävää.

Tällä kertaa herra Kakkiainen oli valinnut ruoaksi suhteellisen simppelin säädön sillä olihan hän viettänyt osan päivästä fysioterapiassa rehkiessä joten helpolla piti päästä ainakin kotipuolessa sitten… Olo kun oli aika ryytynyt ja aluksi tuntui että edes olut ei virvoittaisi.

Ainekset:
perunat (2-3)
porkkanat (5-6)
sipulit (2)
valkosipulin kynsiä
porsaan ulkofileestä perhosleikkeitä
mausteita
olutta

Ruuvaa uuni aluksi 150'c lämpenemään ja ota tukeva siivu olutta että kokki lämpenee kanssa… 

Leikkaa perunat 8 palaseen, sipulit 4 palaseen, porkkanat pätkiksi ja ne kannattaa halkaista ja vielä halkaista halkaistut puolikkaat tai safkassa kestää, kuten herra Kakkiainen oppi tällä kertaa nousuhumalassa kokatessaan. Tuli näet jättäneeksi laiskuuttaan porkkanat ihan liian isoiksi paloiksi ajatellessaan että tuoreitahan ne, kyllä ne kypsyvät, eivätkä meinanneet kypsyä, enempi kypsyi ruoan odottaja :D

Laita vuokaan silputtujen rehujen sekaan öljyä ja pyörittele rehuja siinä, ja suolaa. Lorauta vuokaan vielä olutta puolikas tölkki, loppu tölkki sijoitetaan kokkiin tässä vaiheessa. Lopuksi sekaan mustapippuria rouhittuna, näet senkin känninen Paskiainen huomasi että moisen voi humalassa unohtaa. Tosin lopputulos oli ihan hyvä ilman pippuriakin mutta…

Paistele lähes täysitehoisella pannulla perhosleikeltyyn possun ulkofileeseen 30-45sek nättiä rusketuspintaa, päälle BBQ soosia ja läppää vuokaan rehujen päälle. Alla kuvaa...


Sitten päälle tiiviisti folio ja hela hoito uuniin 150'c 45-60min porkkanan ja perunan palojen koosta riippuen. Alla lopputulosta.


Lopputuote oli oikein maukasta mutta Paskiainen jätti porkkanat liian isoiksi ja safkaa piti kypsytellä yliaikaa ja possun leikkeet pääsivät kuivamaan hieman liikaa…

Arvosana 3.5/5. Tuoksut 4.5/5… Ensi kerralla herra Kakkiainen aikoo olla tarkempana possun kanssa ja arvosanaa ropsahtaa reilusti lisää…


keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Lidlin inferno pizza


Viimeyön pimeiden unien jälkeen, Porsas ei voinut aavistaa minkälaisen herkkueineksen eteensä saisi. näistä nähtiin yleensä vain unia jotka olivat, ehkä painajaisia; ehkä niitä hyviä. Mutta ei tänään. Nälkäisenä tartuin ensimmäiseen siivuun, joka ehti melkein puoleenväliin ennenkuin kiksaisi hieman kitarisoja sisääänpäin. "Tämähän on hyvää!" totesin ja jatkoin palan tuhoamista. Harvoin kaupan lätykkä pitsa saa näin hymyn huulelle. Mutta tämä taisi saada kuolankin :D Itsesuojeluvaiston menettäneenä niistin nenäni ja haukkasin lisää; ihana polte täyte suuni, tätä ei voi kuin suositella.



3½/5 Harvinaisen hyvää einespitsaksi, kiva polte, mutta jää silti kaipaamaan enemmän (kaveri ei pystynyt syömään tätä edes). Päällä olevat chilit eivät olleet niin tulisia, söin niitä paljaltaan.

torstai 6. kesäkuuta 2013

Paistetut yrttiset tomaatit, sipulit ja possun ulkofilepihvit

Taas oli yö parhaimmillaan, viileyttä riitti hetkeksi päivän helvetin helteiden sijaan.  Tämä Paskiainen oli torjunut nestehukkaa olvin tuonti tavaralla - tuplapukilla - illan ja yön mittaan joten siltäkin osalta oltiin tekstin tuottamiseen soveliaassa kunnossa, kännittähän ei blogata!

Kuten kaikki reippaat raittiit lukijamme tietävät hyvin, neste vain ei ole hyvä nälkää pitämään. Ei edes nestemäinen leipä, joita olueksikin kutsutaan, joten pötsissä murisi kuin karhuluolassa. Nälänhädän torjuntaan piti ryhtyä tukevan humalan tuomalla kokeilevalla itsevarmuudella, tuttu tilanne Paskiaisellenne.

Tutustuminen kaapin ja jääkaapin sisältöön paljasti että aineksiakin olisi hieman rajoitetusti. Löytyisi tomaattia, sipulia ja porsaan ulkofilettä about 1.8kg pötkö. Siitä ainakin irtoaisi pihvit poikasineen eli proteiinista ei ainakaan pulaa tulisi ja muutahan ei tosimies tarvitse parhaimmillaan. Lisäkkeet olisi lähinnä mietinnän alla rajoittuneisuuden vuoksi sillä toisivat ne toki hieman vaihtelua pelkkiin pihveihin.

Paskiainen leikkeli ulkofileestä muutaman siivun pihveiksi. Veitsen kanssa sikaa siivuiksi säädellessä välähti että lisäkkeeksi voisi taas kerran paistella sipulia, mutta pienellä lisäsävelellä.

Sipuli sai myös osansa hyvään tähtäävästä puukotuksesta ja viipaloitui sekä lensi pannulle öljyyn paistumaan. Viipaloitumisesta osalliseksi pääsi myös tomaatti, ei auttanut edes punainen suojaväri mokomaa.

Sipulin paistuttua pannulle pääsi tomaatin viipaleet. Lisäksi tomaatti sai päällensä hieman kuivattuja yrttejä mitä käteen sattui kaapista. Oreganoa, Basilikaa, ja taisi siihen jotain muutakin mennä mutta Paskiainen kerkesi unohtamaan jo, lisäksi hieman rouhittua mustapippuria ja suolaa. Tuoreyrtit varmaan olisi olleet parempia mutta pitää mennä niillä mitä on eikä alkaa hifistelemään jos ei voi... Tomaatit olisivat myös saaneet olla hieman paksumpina viipaleina sillä nyt ne meinasivat hajoilla hieman paistellessa.

Paistetut tomaatit pääsivät lautaselle sipulin seuraksi kun pihvit muuttivat pannuun suorittamaan valmistumisrituaaliaan yön pötsimatkaansa varten.

Paskiaisen hilpeä humalatila oli tässä vaiheessa reipas joten pihvit viettivät pannulla hetken hieman liian kauan parin ohuimman osalta. Paskiainen kun tykkää pihvinsä mehukkaina mutta pari ohuinta sattui kuumimmalle osalle pannua ja pisimmäksi aikaa joten mehukkuutta helmeili pihveistä pois hieman liikaa. Onneksi pari muuta ei moista kohtaloa kokenut. Mutta täysin oma vika.



Lopputulos oli hyvä ja maukas känniläisen yöllinen ateria. 3.25/5 arvosanaksi paskiaiselta. Palan painikkeena meni kylmää olvin tuplapukkia, ehkä hitusen liian tuhtia olutta tähän ja joku kevyempi vaalea lager olisi soveltunut paremmin, mutta sitä juodaan mitä on käsillä.

Paistetut sipulit toimivat aina, pihvitkin myös ja paistetut yrttiset tomaatit sopivat settiin samaten. Miinukset tulevat pääosin omasta humalatilasta johtuneesta hetkellisestä huomiokyvyn puutteesta pihvien paistamisessa sekä tomaatin hieman liian ohueksi viipaloimisesta.

Kannattaa kokeilla joskus paistettuja yrttisiä tomaatteja, tai grillattuja jos sattuu grilli olemaan tulilla. Tomaatit voi myös marinoida em. operaatioita varten ja sieltä heruu vielä lisää makuja...

keskiviikko 5. kesäkuuta 2013

Kesäyön extra-kevennetyt valtimontukosleivät

Uusi kuu, uudet kujeet, tai ainakin kuumuudet. Tämä lämpöä kestämätön Paskiainen on kironnut viimepäivinä viattomia Paskiaisia ahdistelevan helteen jo vähän kaikkialle asti. Tämä sää ei ole ihmisille, saati sitten eläimille, eikä etenkään Paskiaisille sovelias!

Paskiaisen kämpässä lämpötila loikkaa huolestuttaviin lukemiin heti kun aurinko paistaa joten kuun alku on vietetty kosteissa merkeissä nesteellä vilvoitellen. Samaa on Paskiaisen setä tehnyt tänäänkin päivää ja iltaa pitkin. Olutta on kulutettu mutta lähinnä hitaasti ja vakaasti joten mitenkään erikoisessa kännissä ei vielä tässä vaiheessa Kakkiainen ole. Siihen saattaa kuitenkin tulla korjaus yön ihanan viileinä tunteina.

Paskiainen sai taas tuota ulkomaan tuliaistoimitusta muutaman laatikon ja jääkaapissa on jähtymässä 8.5% olvin tuplapukit, sitä kelpaa siemailla. Ja se kun on aloitettu niin heti iski nälkää kun lämpötilatkin yötä kohti laskivat.

Hiukopalaa alkoi mieli halajaa joten Paskiainen laahusti keittiöön tutkimaan vaihtoehtoja. Backupiksi ostettua ranskanleipää oli, jauhelihaa oli, pekonia oli, ja kevennykseksi tomaattiakin. Kyllähän siitä jotain saisi aikaan joten ei kuin asiaan.

Ranskiksesta leikkautui 6 tukevaa viipaletta, ja pannulla paistui pekonit. Toinen puoli leivistä sai sinappi ja ketsuppi ruutauksen jos toisenkin. Toiset puolikkaat taas kolme paistettua pekoniviipaletta kukin.

Jauhelija (400g nauta-sikaa) jakautui kolmeen osaan joista tuli pihvit, pintaan pippurit ja suolat sekä paistamista.

Odotellessa Paskiainen viipaloi sipulia ja tomaattia. Sipuliviipaleet menivät lepäämään ketsupin ja sinapin päälle.

Jauhelihapihvien paistuttua ne rahdattiin paistolastalla sipulien päälle. Pihvien päälle taas tuli tomaattia ja koko koreuden päälle käännettiin se toinen viipale leipää jolla oli kolme paistettua pekonisiivua.

Koska helvetilliset helteet ovat verottaneet Paskiaisen olotilaa rankasti, tällä kertaa tehtiin niinkin huolestuttavan reipas kevennys kuin että leipäviipaleita ei paisteltu pekoni/jauheliha kombon tuottamassa reippaassa rasvalätäkössä. Sääli, siitä olisi tullut kovasti lisää makua ja pisteitä...


Kyllä noilla leivillä nälkä katosi joten siitä hyvät tuotokset. Pisteytykseksi paskiainen antaa tosin vain 3/5 sillä leivät eivät tosiaan olleet rasvassa paistetut ja näin maku oli huomattavasti vähäisempi kuin reippaasti kolesterolisemman ja rasvaisemman version...