melkein uppopaistetut kananpalat

Kuten tarkkaavaisimmat lukijat arvaavat Paskiaisen tiistai ilta jatkui reippaasti keskiviikolle asti. SIksi nälän torjuntaan ei riittänyt jo piinapenkissä ollut wigrenin chilijuusto herkkulenkki vaan lisää murenta täytyi tehtailla. 

Paskiainen oli kuitenkin varustautunut asiaa varten ostamalla kasan broilerin koipireisiä ja pilkoskeli ne polvesta poikki koipi- ja reisipalaan. Nämä palat saivat pintaansa chilirouheseoksen ja sitten ne leivitettiin vehnäjauho-korppujauho seoksella ja jätettiin lepäämään n. 20 min ajaksi. TOsin parit palaset Paskiainen jätti leivittämättä testiksi

Odotellessa Paskiainen lorautti kattilaan 3-4 senttiä ruokaöljyä lämpiämään paistelua varten ja 66 cl olutta kokkia jäähdyttämään.  Paistoa varten Paskiainen tähtäili öljyn lämmön digitaalimittarilla n. 170-175 asteen tienoille. 

Rasvan kanssa paistellessa kannattaa olla tarkkana että ei polta koko lääniä, ja muistaa että jos öljy leimahtaa tuleen ei vettä kannata sekaan roiskia ellei halua polttaa kämppää ja naapureita saman tein! Liekit pitää sammuttaa vaikka laittamalla kansi kattilaan tai sammutuspeitteellä!

Öljyn lämmittyä kananpalojen pintaan vielä uusi leivitys reippaasti painellen että leivite tarttuisi pintaan.

Seuraavaksi palat pääsivät kattilaan "puoliksi uppopaistumaan" n. 18-20min ajaksi. n. 6 minuuttia, sitten kääntö, taas 6 minuuttia ja kääntö ja viimeinen n. 6 minuuttia. Aika vaihtelee öljyn kuumuudesta sekä kananpalojen suuruudesta mutta 18-20 min tuntuu olevan aika sopiva aika Paskiaisen tapauksessa.

Jos haluaa jättää pinnan hieman vaaleammaksi voi vähemmän aikaa paistetut palat heittää uuniin ritilälle (jotain alle ettei rasva valu) paiston jälkeen 150'c n. 15min ajaksi että varmasti ovat sisältä kypsiä.

Kun palat ovat valmiita ei muuta kuin nostamaan ne talouspaperille hetkeksi että liika rasva valuu veks. Tätä paisto showta Paskiainen jatkoi paistellen kaikki palaset ja jättäen ne yötä varten jähtymään ja odottamaan että nälkä hiipii pötsiin…

Ainekset:

• broilerin koipireisiä
• chilirouhe seosta
• kasviöljyä

Lopulta nälän ajamana paloja lautaselle ja syömään.

Arvosana: 4/5. Miinusta siitä että koipireidet olivat valmiiksi marinoituja vaikka Paskiainen valkkailikin sellaiset mitkä oli vähiten marinadissa. Lopputulos oli silti positiivisesti yllättävää etenkin ennen leivitystä pintaan laitetun chilirouhe seoksen ansiosta. Kannattaa testata, kanoissa oli rapea kuori/nahka josta sai vielä mukavasti chilin poltettakin.

Öljyllä paistamisesta vielä, joidenkin tahojen mukaan kanat kannattaisi paistella hieman alemmassa lämpötilassa ja hieman pidempään. 

Wigren chilijuusto herkkulenkki Paskiaisen piinapenkissä

Oli tiistai ilta ja Paskiaisen klyyvarin olo oli tukkkoinen kuin pihkatapin omaavan karhun ahterilla.

Kaupasta (ei ihan lähi) oli löytynyt uusi tuttavuus piinapenkkiin testattavaksi. Wigrenin chilijuusto herkkulenkki. Alkuilta olisi sen varassa sillä herra Kakkiaista laiskotti.

LIhapitoisuus paketin väitteen mukaan 63%, ja tulinen merkintäkin vielä etiketissä… Yleensä merkki siitä että tuote on yhtä tulinen kuin kuolleen neidon suudelma.

Makkaran lihapitoisuuden voi aluksi jo kylmänä suoritetusta testimausta mahdollisesti uskoa. Tosin ei lihaisin makkara mitä vastaan on tullut. Juustoa mukavan isoina yllätyksinä seassa. Alustava nuuskinta tuotti makkarasta savun hajua joten joko sitä on tungettu sekaan keinotekoisesti tai vöitetyn savuchilin kautta ja Paskiaisen kuono ei ollut ihan niin jumissa kuin Paskiainen oletti. Jotenkin epäilytti moinen puolitukkoistaa kärsää.

Sinappia lenkki ei tarvi kylmänä ja vielä vähemmän lämpimänä. Sinapin kanssa suuhun jäi enemmän rasvainen olo kuin ilman.

Paistettuna mehukas makkara, kylmänäkin syötävää joten ihan jees.

Makkaran 1.7% suolapitoisuus tulee esiin etenkin paistetusta versiosta, kylmässä suola ei ainakaan Paskiaisen suuhun liiemmin maistunut. Olisikohan lämpimän version suolaisuuden parempi maistuminen johtuvaista juustosta…

Paketissa lukeva "tulinen" on selkeästi koristeteksti ja chilin määrä makkarassa on niin alhainen että säälittää jos uskoo paketin etikettiin. Toki makkarassa on hieman chiliä, ja jos pakkausta on uskominen, savun makuki on chilistä. Chilin mieto maku lähes hukkui Paskiaisen siemailemiin perus lager keskikura oluisiin mutta kyllä siellä jossain jotain chiliä on, tosin hävettävän vähän ja siitä miinusta. pari kolmen magnitudia muhevampi lämpö olisi nostanut tämän makkaran täysin uusiin ulottuvuuksiin. 

Hinta oli 4.90e/480g paketti eli vähän yli kympin kilo, suht tyyristä tuotetta… Siitä räpsitään miinusta etenkin sen tulisuuden puutteen vuoksi.

Arvosana 3.5/5. Ihan jees valinta makkaraksi jos tykkää tuhlata liiat rahansa makkaroihin eikä lihaan, kannattaa toki vähintään kerran testata sen verta hyvää oli ja eihän sitä tiedä jos makuaisti ihastuu enemmän kuin puolitukkoisella Paskiaisella…

laiska lihasoppa

Paskiainen oli taas viettänyt pikkulauantaita hilpeästi kalsarikänneillen ja muutenkin yleinen vtystys oli ollut käsin kosketeltavissa, jopa kaupassa käynnin ja ruokavarantojen suhteen. Laiskuus oli asettunut siis tukevasti kylään herra Kakkiaisen rumaan tomumajaan kuin muumit laaksoon.

Onneksi sentään jääkaapissa sattui olemaan oluen hankinnan yhteydessä ostettuja keittolihoja. Niistähän Paskiainen saisi ikuisessa mielenhäiriössään tehdä lihasoppaa keitellen ensin lihoista hartaasti liemen.

Aluksi lihat kuplivat kiltisti kattilassa suolan, pippureiden, laakerinlehden sekä lohkotun sipulin, parin valkosipulinkynnen ja parin porkkanan kera vajaa parisen tuntia itse kokkina häärivän Paskiaisen tunkiessa turpavärkistään Koffia alas ahkerasti. Lopulta Paskiainen poist
eli keittoliemestä pippurit, sipulit/valkosipulit/porkkanat jne. ja tuloksena hyvä lihaliemi ja lihatkin olivat taatusti kypsiä ja mureita.

Seuraavaksi Paskiainen kuoriskeli ja paloitteli hieman perunoita, lisää porkkanoita ja lanttua sekä silppusi sipulin jotka läjäytti liemen ja lihojen sekaan sekä ripaisi vielä viimeiset chilirouheen jämät sekaan lisää potkua antamaan. Lopuksi vielä n. 15 minuutin verran keittelyä ennen kuin soppaa päätyi lautaselle asti maisteltavaksi. Aika pelkistetyillä mausteilla mentiin mutta hyvin maistui.

Ainekset:

• Perunoita
• Porkkanoita
• Lanttua
• Sipulia
• Valkosipulia
• Keittolihaa
• Pippureita (Mauste- ja Musta-)
• Suolaa
• Mausteita

Arvosana: 4.25/5. Kyllä ihan itse tehty lihasoppa on hyvää ja tärisevin omin pikku käpälin, tai no ainakin kattiloin, keitelty lihaliemi peittoaa kaupan kuutioliemet 10-0 maussa milloin vain kun soppaa tekee.