torstai 17. huhtikuuta 2014

uunissa haudutetut grillikyljykset


PIdemmästä hiljaisuudesta huolimatta, ja kaikkien kauhuksi, ei henki vielä ollut Paskiaista jättänyt vaikka joillain oli saattanut olla moisia innokkaita odotelmia blogin hiljaisuudesta johtuen. Vaikeneminen on ollut lienee lähinnä laiskuutta ja inspiraation puutetta mitä aina on tarjolla.

Paskiainen oli taas kerran saanut käsiinsä liuotinaineita eteläisestä naapurista joten niitä toki oli pitänyt kuluttaa alkuviikosta ennen pääsiäistä. Inspiraatio vain oli ollut hukassa tekstin tuottamiseen mutta saihan sen lopulta houkuteltua ulos pullosta, vaikka tuntui kovin ujo veitikka olevankin ja helposti palasi pulloon korkin mennessä kiinni.

Noh, onneksi olisi tarvikkeita houkutteluun, joten Paskiainen aloitti taas reippaan läträämisen… Illan mittaan tv-sarjoja katsellessa nälkäkin alkoi orastaa joten lopulta oli luovutettava ja siirryttävä jääkaapille tutkiskelemaan tilannetta. 

Kaapista löytyikin grillikyljyksiä keko sillä Paskiainen oli ostanut niitä 5 kiloa aikeenaan ahmia ne kuin ammattilaiset, tuosta pyrkimyksestä oli jo toteutettu yli puolet aiempina päivinä! Perunoitakin sattui kaapissa olemaan joten ei kun pepsi+vodka drinkkilasi käpälään ja säveltämään sapuskasta klassista settiä, täydellisen mureiksi haudutettuja uunikyljyksiä mitä vaahtosammuttimen kokoinen pikku Paskiainen sai jo joskus muinoin mummolassa...

Leikkele sipulista isoja lohkoja joita sijoittelet valkosipulin kynsien kera vuoan pohjalle ja kyljysten väliin mausteiden kera. Lopuksi vuokaan vielä puolikas tölkillinen olutta nesteeksi ja 120-130 asteiseen uuniin 2-2.5 tunnin ajaksi. 

Seuraavaksi perunat kattilaan ja kiehumaan kyljyksiä odotellessa. Kannattaa muistaa tosin ottaa ne aikanaan kypsymästä jos aikoo odotellessa tenuta kuten Kakkiainen teki.

Ainekset:

  • perunat
  • grillikyljykset
  • sipulia
  • valkosipulia
  • mausteita (laakerinlehtiä, pippureita, suolaa)
  • olutta
Lopulta perunat muussattuna lautaselle, sekaan paistolientä vuoasta ja itse Paskiainen paiskasi suolakurkkuja vähän lisäksi kyljyksen kupeeseen. 


Arvosana: 4.5/5. Pitkään ja hartaasti uunitetut grillikyljykset olivat uskomattoman mureita ja maukkaita. Ensimmäistä testiksi lautaselle siirtäessä siitä siirtyi pelkkä luu kun liha oli niin mureaa että ei kestänyt luusta nostamista, annosta varten piti käyttää apuna ihan paistolastaa että sai jotain ehyenä lautaselle! Suosittelen kaikille talous-/grillikyljyksiä pitkän hartaalla haudutuksella! Nautinnollista känni apetta vielä loppuillastakin! 

Ulkonäkö annoksella ei ehkä ole mitenkään herkullisin ja siksi oli hitunen jostain miinustettava mutta maittavuutta onkin sitten senkin edestä kun kyljyksistä on kastikkeeksi sulanut pääosa rasvasta ja kollageenista...

perjantai 7. maaliskuuta 2014

kyljys-sämpylät ala Paskiainen


Perjantaina aamusta Paskiainen päätti jatkaa tenuamista, torstaista kun oli vielä niin hyvästi siirtymää jälkellä joten mitä sitä hukkaan heittämään hyvää laskuhumalaa kun uuteen nousuunkin voi päästä.

Lähistöllä oli luvassa asiallista tarjousta aamusta asti lihaisaan mureneen joten Paskiainen könysi aamubussille humalaisen elefantin tavoin ja lähti reissuun 0830. Tähtäimessä oli eräs lähiseudun kauppa jolla on hyvä lihatiski ja siellä oli talouskyljykset 3.99e/kg. Samalla reissulla saisi muutakin purtavaa ja lisää juotavaa…

Kaupprareissu sujui letkeästi kuin pultsarin kesäloma ja kotiin päästyä, hevosen lailla hikoileva (verenpaineet lienee katossa ja pulssi miljardi muutaman päivän tenuamisen jäljiltä) Paskiainen sijoitteli ostokset jääkaappiin ja rapsaisi lisää olutta auki. Reissun aikana toki oli tullut jo muutama maisteltua, mitä sitä ei Paskiaisen kaltainen tukeva tuurijuoppo tekisi humalan ylläpitämiseksi.

Huolestuttavan ryhdikkään aamureippailun jälkeen olut maistui Paskiaiselle kuin mesi mesikämmenelle ja vaiheessa alkoi nälkäkin lähennellä joten Kaikkiaisen herra turvautui taas kerran uskolliseen paistinpannuun ja päätti paistella muutamat talouskyljykset. Aluksi reippaammalla tulella puolille vähän väriä sitten lämpöä kolmoselle ja hitaasti ja hartaasti kypsennellen…

Kyljysten paistuttua Paskiaiselle heräsi hinku kyljyksestä sämpylässä vaikka ihan kaikkea haluttua kamaa ei väliin löytyisikään… 

Noh, tyhjän tilalle  täysi koffi kouraan ja kasaamaan moista väköstystä! 

Aluksi liha irti kyljyksen luusta.. Sitten sämpylä halki ja puolikkaille ketsuppia, sinappia, majoneesiä ja BBQ kastiketta. Seuraavaksi viipale sipulia ja itse kyljyksen liha väliin… Ja ei kun herkuttelemaan!

Ainekset:

  • paistettuj(talous)kyljys
  • sämpylä
  • majoneesi
  • sinappi
  • ketsuppi 
  • BBQ kastike


Lisäehdotuksena Paskiainen suosittelee suolakurkkuja tai kurkkusalaattia sekä tomaattia väliin, nyt vain niitä ei löytynyt. Ja pekoniviipaleilla ei voisi koskaan mennä väärään tällaisessa, jos niitä sattuisi olemaan!
Arvosana: 4/5 hyvin maistuu uuteen nousuhumalaan päässeelle Paskiaiselle tällaisetkin sämpylät. 

possun pihvit valkosipulisessa olutmarinadissa


PIkku lauantaista kaikesta päätellen hengissä selvinnyt Paskiainen heräili pätkittäin torstai-iltapäivän karuun todellisuuteen. 

Nälkä möyri Paskiaisen pötsissä kuin yli-innokas sika lätissää. Janottikin vietävästä vaikka vasta edellinen yö oli kulunut kaljaa maistellen.

Ei muuta kuin ylös ja inventoimaan jääkaappia. Sieltä lävähti ensimmäinen karu totuus ilmi. 
Jääkaappi mokoma kehtasi ammottaa tyhjyyttään kuin hölmön hallituksemme tyhjentämä valtion rahakirstu.  

Periksi oli siis annettava ja Paskiaisen matkattava kauppaan täydentämään varastojaan. 

Kaupasta löytyi  taas kerran reippaan kokoinen paketti atria porsaan ulkofilettä joten siitä oli taas kerran luvassa murenta illaksi, perinteistä ja hyväksi havaittua. Joten ei muuta kuin reippaasti uusiin illallisiin sikailuihin kaljahyllyn kautta. 

Kotona kaljat siirtyivät innolla kaappiin ja ulkofileestä leikkautui kasa viipaleita pihveiksi näläntorjuntaan, eli ei kun asiaan...

Marinadin teon Paskiainen aloitti tyhjentämällä pohjattomaan kaljakitaansa puoli tölkkiä koffia ja lopun puolitölkkiä marinadi astiaan. 

Seuraavaksi jääkaapista tarttui käteen uusi olut sekä Texas Pete Hot Sauce pullo, HP spicy BBQ saucea,  sinappia ja ketsuppia. Olut rapsahti nätisti auki ja sitä siveän sievästi maisteltiin kun marinadin sekaan ruutattiin tukeva setti ketsuppia, jonkin verran sinappia sekä HP spicy BBQ soosin jämät antamaan savuista makua.

Seuraavaksi sekaan Texas peteä reippaasti ja muutama valkosipulin kynsi sekä sipuli hienoksi silputtuna, lisäksi hieman hunajaa. Pientä marinadin maistamista , rouhitun mustapippurin, suolan ja Texas peten lisäystä ja maistelua, ja säätöä, kunnes sovelias soosin voimakkuus oli saavutettu.

Marinadin valmistuttua sekaan lensi kasa porsaan ulkofileestä leikkailtuja pihvejä ja helahoito jääkaappiin muutamaksi tunniksi makua saamaan. Odotellessa olisi taas aika purkaa katsottavien sarjojen sumaa suullisessa olut-tiputuksessa…

Yö saapui ja nälkä joten lopulta Paskiainen päätti tehdä asialle jotain pysyvämpää kuin illan mittaan paistetut pari hiukopalaksi tarkoitettua piffiä.

Ilta ja olut oli onnistunut imemään herra Kakkiaisesta isoimmat energiat joten laiskuus oli taas kerran valttia. 

Koska marinadia oli aika reippasti tullut tehtyä, päätti Paskiainen että se saisi toimia kastikkeelle pohjana. Niinpä marinoidut possun piffit pois uimasta marinadissa. Sen jälkeen Paskiainen keitteli marinadia hiljallen kymmenisen minuuttia ja lorautti sekaan hieman lisää olutta sekä loppupuolella purkin kermaa… 

Jos sattuu olemaan reippaan foobinen yksilö eikä uskalla käyttää marinadia kastikkeeseen sen jälkeen kun siellä on lihat lillunut niin marinadista voi ennakoivasti jättää osan kastiketta varten!

Pannulla Paskiainen paistoi piffeille nättiä väriä pintaan ja lorautti kastikkeet sekaan hautumaan vielä hiljalleen… 

Odotellessa valmistui taas kerran voilla tuunattu pussimuusi (Paskiainen on havainnut olevansa yhä laiskempi asian suhteen!) sekä vauvaporkkanat jotka pääsivät lopulta lautaselle piffejen kera.

Marinadi possulle:

  • olutta puoli tölkkiä.
  • texas pete hot saucea
  • HP spicy BBQ saucea
  • ketsuppia
  • sinappia
  • pippureita
  • suolaa
  • silputtu sipuli
  • valkosipulia silppuna
  • hieman hunajaa

Kastike: 
  • marinadin ainekset ja kerma


Arvosana:  4.25/5. Olipas hyvää settiä yönälkään. Valkosipuli maistui possun piffeissä ja BBQ soosin savu lisäsi aromia Texas petestä tulleen cayennen antaessa hieman lämpöä… Miinusta vain pussimuusista.

lauantai 1. maaliskuuta 2014

kananreisileivät ala Kakkiainen


Helmikuuta lopetetiin ja maaliskuuta aloiteltiin. Paskiainen kippaili taasen olusta asian kunniaksi. Luonnollisestihan siitä nälkä heräilee kuin karhut keväällä. Näin kävi tämän tukevan turvakkaan tapauksessakin. Onneksi asiaan oli varustauduttu jo aiemmin illasta.

Paskiainen on tullut uppopaistelleeksi kanaa useampaankin otteeseen viimeaikoina kun sitä on ollut tarjouksessa, oikein hyvää on se. Niinpä moisesta oli herännyt perverssi ajatus kananreisileivästä joten ei kuin keittiöön kasaamaan moista.

Aluksi kylmä olut käpälään ja muutama pala pekonia pannulle paistumaan. Jahka pekonit ovat paistuneet leipäpalojen uitto siitä tulleeseen rasvaan ja paistelemaan leivät sisäpinnaltaan sopivaksi rapeaksi. Sitten ne lautaselle ja rakentelemaan kun arkkitehtiin kaadetaan taas olutta.

Alle majoneesiä, ketsuppia ja savuista BBQ kastiketta. Seuraavaksi muutamat viipaleet pekonia joiden päälle viipale pari sipulia sekä suola-/maustekurkkuja oman maun mukaan. Sitten päälle luista siivottu uppopaisteltu broilerin reisipala jonka päälle parit siivut tomaattia ja lopuksi taas majoneesiä ja ei kuin toinen leipäpala päälle...

Ainekset
  • broileri reisipala (uppo) paistettuna ja luuttomaksi siistittynä
  • pari viipaletta ranskanleipää
  • pekonia paistettuna muutama viipale
  • suolakurkkua
  • tomaattia
  • sipulia muutama viipale
  • ketsuppia
  • BBQ kastiketta
  • majoneesiä


Arvosana: 4.5/5. Kyllä häviää hampurilaiset ja muut tälle herkkuleivälle

keskiviikko 19. helmikuuta 2014

melkein uppopaistetut kananpalat


Kuten tarkkaavaisimmat lukijat arvaavat Paskiaisen tiistai ilta jatkui reippaasti keskiviikolle asti. SIksi nälän torjuntaan ei riittänyt jo piinapenkissä ollut wigrenin chilijuusto herkkulenkki vaan lisää murenta täytyi tehtailla. 

Paskiainen oli kuitenkin varustautunut asiaa varten ostamalla kasan broilerin koipireisiä ja pilkoskeli ne polvesta poikki koipi- ja reisipalaan. Nämä palat saivat pintaansa chilirouheseoksen ja sitten ne leivitettiin vehnäjauho-korppujauho seoksella ja jätettiin lepäämään n. 20 min ajaksi. TOsin parit palaset Paskiainen jätti leivittämättä testiksi

Odotellessa Paskiainen lorautti kattilaan 3-4 senttiä ruokaöljyä lämpiämään paistelua varten ja 66 cl olutta kokkia jäähdyttämään.  Paistoa varten Paskiainen tähtäili öljyn lämmön digitaalimittarilla n. 170-175 asteen tienoille. 

Rasvan kanssa paistellessa kannattaa olla tarkkana että ei polta koko lääniä, ja muistaa että jos öljy leimahtaa tuleen ei vettä kannata sekaan roiskia ellei halua polttaa kämppää ja naapureita saman tein! Liekit pitää sammuttaa vaikka laittamalla kansi kattilaan tai sammutuspeitteellä!

Öljyn lämmittyä kananpalojen pintaan vielä uusi leivitys reippaasti painellen että leivite tarttuisi pintaan.

Seuraavaksi palat pääsivät kattilaan "puoliksi uppopaistumaan" n. 18-20min ajaksi. n. 6 minuuttia, sitten kääntö, taas 6 minuuttia ja kääntö ja viimeinen n. 6 minuuttia. Aika vaihtelee öljyn kuumuudesta sekä kananpalojen suuruudesta mutta 18-20 min tuntuu olevan aika sopiva aika Paskiaisen tapauksessa.

Jos haluaa jättää pinnan hieman vaaleammaksi voi vähemmän aikaa paistetut palat heittää uuniin ritilälle (jotain alle ettei rasva valu) paiston jälkeen 150'c n. 15min ajaksi että varmasti ovat sisältä kypsiä.

Kun palat ovat valmiita ei muuta kuin nostamaan ne talouspaperille hetkeksi että liika rasva valuu veks. Tätä paisto showta Paskiainen jatkoi paistellen kaikki palaset ja jättäen ne yötä varten jähtymään ja odottamaan että nälkä hiipii pötsiin…

Ainekset:

  • broilerin koipireisiä
  • chilirouhe seosta
  • kasviöljyä


Lopulta nälän ajamana paloja lautaselle ja syömään.

Arvosana: 4/5. Miinusta siitä että koipireidet olivat valmiiksi marinoituja vaikka Paskiainen valkkailikin sellaiset mitkä oli vähiten marinadissa. Lopputulos oli silti positiivisesti yllättävää etenkin ennen leivitystä pintaan laitetun chilirouhe seoksen ansiosta. Kannattaa testata, kanoissa oli rapea kuori/nahka josta sai vielä mukavasti chilin poltettakin.

Öljyllä paistamisesta vielä, joidenkin tahojen mukaan kanat kannattaisi paistella hieman alemmassa lämpötilassa ja hieman pidempään. 

Wigren chilijuusto herkkulenkki Paskiaisen piinapenkissä


Oli tiistai ilta ja Paskiaisen klyyvarin olo oli tukkkoinen kuin pihkatapin omaavan karhun ahterilla.

Kaupasta (ei ihan lähi) oli löytynyt uusi tuttavuus piinapenkkiin testattavaksi. Wigrenin chilijuusto herkkulenkki. Alkuilta olisi sen varassa sillä herra Kakkiaista laiskotti.

LIhapitoisuus paketin väitteen mukaan 63%, ja tulinen merkintäkin vielä etiketissä… Yleensä merkki siitä että tuote on yhtä tulinen kuin kuolleen neidon suudelma.

Makkaran lihapitoisuuden voi aluksi jo kylmänä suoritetusta testimausta mahdollisesti uskoa. Tosin ei lihaisin makkara mitä vastaan on tullut. Juustoa mukavan isoina yllätyksinä seassa. Alustava nuuskinta tuotti makkarasta savun hajua joten joko sitä on tungettu sekaan keinotekoisesti tai vöitetyn savuchilin kautta ja Paskiaisen kuono ei ollut ihan niin jumissa kuin Paskiainen oletti. Jotenkin epäilytti moinen puolitukkoistaa kärsää.

Sinappia lenkki ei tarvi kylmänä ja vielä vähemmän lämpimänä. Sinapin kanssa suuhun jäi enemmän rasvainen olo kuin ilman.

Paistettuna mehukas makkara, kylmänäkin syötävää joten ihan jees.

Makkaran 1.7% suolapitoisuus tulee esiin etenkin paistetusta versiosta, kylmässä suola ei ainakaan Paskiaisen suuhun liiemmin maistunut. Olisikohan lämpimän version suolaisuuden parempi maistuminen johtuvaista juustosta…

Paketissa lukeva "tulinen" on selkeästi koristeteksti ja chilin määrä makkarassa on niin alhainen että säälittää jos uskoo paketin etikettiin. Toki makkarassa on hieman chiliä, ja jos pakkausta on uskominen, savun makuki on chilistä. Chilin mieto maku lähes hukkui Paskiaisen siemailemiin perus lager keskikura oluisiin mutta kyllä siellä jossain jotain chiliä on, tosin hävettävän vähän ja siitä miinusta. pari kolmen magnitudia muhevampi lämpö olisi nostanut tämän makkaran täysin uusiin ulottuvuuksiin. 

Hinta oli 4.90e/480g paketti eli vähän yli kympin kilo, suht tyyristä tuotetta… Siitä räpsitään miinusta etenkin sen tulisuuden puutteen vuoksi.

Arvosana 3.5/5. Ihan jees valinta makkaraksi jos tykkää tuhlata liiat rahansa makkaroihin eikä lihaan, kannattaa toki vähintään kerran testata sen verta hyvää oli ja eihän sitä tiedä jos makuaisti ihastuu enemmän kuin puolitukkoisella Paskiaisella…



torstai 6. helmikuuta 2014

laiska lihasoppa


Paskiainen oli taas viettänyt pikkulauantaita hilpeästi kalsarikänneillen ja muutenkin yleinen vtystys oli ollut käsin kosketeltavissa, jopa kaupassa käynnin ja ruokavarantojen suhteen. Laiskuus oli asettunut siis tukevasti kylään herra Kakkiaisen rumaan tomumajaan kuin muumit laaksoon.

Onneksi sentään jääkaapissa sattui olemaan oluen hankinnan yhteydessä ostettuja keittolihoja. Niistähän Paskiainen saisi ikuisessa mielenhäiriössään tehdä lihasoppaa keitellen ensin lihoista hartaasti liemen.

Aluksi lihat kuplivat kiltisti kattilassa suolan, pippureiden, laakerinlehden sekä lohkotun sipulin, parin valkosipulinkynnen ja parin porkkanan kera vajaa parisen tuntia itse kokkina häärivän Paskiaisen tunkiessa turpavärkistään Koffia alas ahkerasti. Lopulta Paskiainen poist
eli keittoliemestä pippurit, sipulit/valkosipulit/porkkanat jne. ja tuloksena hyvä lihaliemi ja lihatkin olivat taatusti kypsiä ja mureita.

Seuraavaksi Paskiainen kuoriskeli ja paloitteli hieman perunoita, lisää porkkanoita ja lanttua sekä silppusi sipulin jotka läjäytti liemen ja lihojen sekaan sekä ripaisi vielä viimeiset chilirouheen jämät sekaan lisää potkua antamaan. Lopuksi vielä n. 15 minuutin verran keittelyä ennen kuin soppaa päätyi lautaselle asti maisteltavaksi. Aika pelkistetyillä mausteilla mentiin mutta hyvin maistui.

Ainekset:


  • Perunoita
  • Porkkanoita
  • Lanttua
  • Sipulia
  • Valkosipulia
  • Keittolihaa
  • Pippureita (Mauste- ja Musta-)
  • Suolaa
  • Mausteita

Arvosana: 4.25/5. Kyllä ihan itse tehty lihasoppa on hyvää ja tärisevin omin pikku käpälin, tai no ainakin kattiloin, keitelty lihaliemi peittoaa kaupan kuutioliemet 10-0 maussa milloin vain kun soppaa tekee.