peruna-porkkana-sipuli-possun-perhosleikkeet-uunissa

Taasen kerran Paskiaisen setä harrasti humaloitumista, olihan siihen taas saatu reipas keko 8.5% tuotteita sisarkansan luota rapakon takaa alapuolelta joten lähipäivien känniörvellykset ja tuurijuoppoilut olisivat taattuja. Murenen puolella olisi siis kehiteltävää.

Tällä kertaa herra Kakkiainen oli valinnut ruoaksi suhteellisen simppelin säädön sillä olihan hän viettänyt osan päivästä fysioterapiassa rehkiessä joten helpolla piti päästä ainakin kotipuolessa sitten… Olo kun oli aika ryytynyt ja aluksi tuntui että edes olut ei virvoittaisi.

Ainekset:

perunat (2-3)

porkkanat (5-6)

sipulit (2)

valkosipulin kynsiä

porsaan ulkofileestä perhosleikkeitä

mausteita

olutta

Ruuvaa uuni aluksi 150'c lämpenemään ja ota tukeva siivu olutta että kokki lämpenee kanssa… 

Leikkaa perunat 8 palaseen, sipulit 4 palaseen, porkkanat pätkiksi ja ne kannattaa halkaista ja vielä halkaista halkaistut puolikkaat tai safkassa kestää, kuten herra Kakkiainen oppi tällä kertaa nousuhumalassa kokatessaan. Tuli näet jättäneeksi laiskuuttaan porkkanat ihan liian isoiksi paloiksi ajatellessaan että tuoreitahan ne, kyllä ne kypsyvät, eivätkä meinanneet kypsyä, enempi kypsyi ruoan odottaja :D

Laita vuokaan silputtujen rehujen sekaan öljyä ja pyörittele rehuja siinä, ja suolaa. Lorauta vuokaan vielä olutta puolikas tölkki, loppu tölkki sijoitetaan kokkiin tässä vaiheessa. Lopuksi sekaan mustapippuria rouhittuna, näet senkin känninen Paskiainen huomasi että moisen voi humalassa unohtaa. Tosin lopputulos oli ihan hyvä ilman pippuriakin mutta…

Paistele lähes täysitehoisella pannulla perhosleikeltyyn possun ulkofileeseen 30-45sek nättiä rusketuspintaa, päälle BBQ soosia ja läppää vuokaan rehujen päälle. Alla kuvaa...

Sitten päälle tiiviisti folio ja hela hoito uuniin 150'c 45-60min porkkanan ja perunan palojen koosta riippuen. Alla lopputulosta.

Lopputuote oli oikein maukasta mutta Paskiainen jätti porkkanat liian isoiksi ja safkaa piti kypsytellä yliaikaa ja possun leikkeet pääsivät kuivamaan hieman liikaa…

Arvosana 3.5/5. Tuoksut 4.5/5… Ensi kerralla herra Kakkiainen aikoo olla tarkempana possun kanssa ja arvosanaa ropsahtaa reilusti lisää…

Uunitettua grillikylkeä perunasalaatin kera

Taas oli kuu vaihtunut kuin huomaamattaan ja syksy lähestymässä yhtä varmasti kuin kuolema kaikille. Paskiaisen onneksi syksy sopisi vallan mainiosti sillä hän ei pidä liiasta kuumuudesta. 

Kuun vaihtumisen kunniaksi oli Paskiainen kerennyt jo kunnon rentun tavoin samplailemaan oluthyllyjen antimia päivän verran ja toisena päivänä oli tarkoitus jatkaa urakkaa.

Tiistai oli ilmestynyt kalenteriin hiljaa kuin hiipivä kuu sillä maanantaina oli aika kosteaa sisäisesti ja ulkoisesti, mutta etenkin sisäisesti.

Aamu oli alkanut melkoisella pommilla, Nokian myynnillä Microsoftille. Olihan se ollut odotettavissa jo pidemmän aikaa, mutta Paskiaista kummastutti hirvittävän alhainen hinta ja myynnin ajoituksen ajankohta. Nokia kun juurikin alkukesän ja kesän aikana oli saanut potkaistua WindowsPhone 8 pohjaisten luurien myynnin kovaan nousuun Lumia 520 mallilla. Kauppa tuoksahti kuin lantala, ja Paskiaisella on sellainen kutka että Nokian johtoa on kusetettu kuin kaljakopan juonutta ja vedetty höplästä massiivisesti.

Koska aamu oli alkanut reippaalla paukulla, Paskiainen ajatteli jatkaa oluen avittamia filosofisia pohdintojaan myös tiistaina, siksipä olisi tarpeen syötävätkin. Saaliiksi jäi kaupasta porsaan ulkofilettä ja Snellmanin grillikylkeä, pitäisi vain arvoskella päivän mittaan kumpaa söisi, vai kumpaakin.

Aurinko raiskaili maisemaa kuin kesällä pahimmillaan. Lämpötilat onneksi pysyttelivät parinkymmenen paikkeilla, niinpä päivä ja ilta kujui soveliaasti nestetasapainoa koffilla ylläpidellen. Lopulta alkoi kuitenkin nälkäkin kolkutella joten piti alkaa miettimään mitä sitä tekisi mureneksi

Laiskuus oli vallalla olotiloissa joten Paskiainen päätti mennä siitä missä aita on kaadettu. Grillikylkeä uuniin ja oluen kera odottelemaan, ajatteli humalainen herra Kakkiainen.

Eli tuumasta toimeen. Uuni lämpiämään 135'c lämpöön ja olutta kuonon alle kostukkeeksi ettei homma olisi liian kuivaa.

Sitten reipas arkki alumiinifoliota (ohutta saa pistää parikin kerrosta ettei folioon tule reikää ja nesteet valu ulos) alle, päälle kilon kimpale grillikylkeä (joka oli tällä kertaa valmiiksi maustettua herra Snellmanilta) ja kyljen päälle taas foliota arkki pari. 

Folion sivut taiteltiin humalaisen tarkan koordinaation mukaan tiiviisti kaksinkerroin, ja taas kaksinkerroin jne. että grillikyljestä tuli näppärä paketti josta ei liiemmin valuskelisi rasvaa tai nesteitä pois. Jos epäilyjä pussukan tiiviydestä, käytä uunissa alla vuokaa tai peltiä tms.

Foliopussukka uuniin ritilälle ja jääkaapista olut mukaan odottamista varten sillä sitä olisi vielä reippaasti jäljellä. Kannattaa varata odotusajaksi vaikka joku parin tunnin leffa niin aika menee vikkelämmin.

Siis, grillikyljen annetaan muhia uunissa se pari tuntia, tosin pidempäänkin voi haudutella jos haluaa. 

1.5h jälkeen jälkeen uuniin lisää potkua 175-200'c paikkeille ja puolituntia lisää odottamista. Sitten kylki pois uunista,  folio pussukka auki ja kaatamaan sieltä rasvat huitsin nevadaan. 

Seuraavaksi kyljen alapuoli, sivut ja päälypuoli moppisoosilla voidellen. 

Paskiaiselle oli tarttunut kaupasta valmissoosia tällä kertaa testiksi. Käytössä oli Saarioisen "Hot chili Louisiana american BBQ" maustekastike. eli soosit kyljelle ja moppailemaan pintaa. 

"Hot chili" toki on em.  soosin yhteydessä täyttä kusetusta, sillä Paskiainen toki maistoi soosia ja ei siinä mitään "hot chili" elämystä ole ellei ole koko ikäänsä syönyt täysin mausteetonta apetta. Makeus lähinnä maistuu siirapin ja ananaksen kautta.

Moppisoosin lisäämisen jälkeen kylki takaisin 175-200'c uuniin ja olutta maistelemaan odotellessa. 

N. 10 minuutin päästä taas kylki ulos uunista, uusi setti moppisoosia pintaan, ja kylki takaisin uuniin. Ja taas olutta ja odotusta se  n.10 minuuttia. Sitten taas kylki ulos, pintaan moppisoosit ja uuniin  uusiksi. Ja vielä sama n. 10 min. odotus, kylki ulos uunista ja viimeinen setti moppisoosia pintaan ja takaisin uuniin n. 10-15 min ajaksi.

Moppisoosia voi pistellä useampiakin kerroksia mutta 3-4 kertaa on sellainen sovelias minimi. Ensimmäisen setin jälkeen riittää kun voitelee päälypuolen ja sivut, ei kannata vaivautua alapuolen kanssa välttämättä.

Lopuksi leikkelemään valmis kylki paloiksi ja lautaselle, kaveriksi vaikka perunasalaattia ja kylkien leikkauspinnoille (ja päälle) voi vielä lisäillä moppisoosia. Sitten ei kuin lisää olutta käpälään, grillikyljen palanen toiseen ja ei kun syömään!

Lopputulos oi ihan syötävää kylkeä, mutta siitä toki puuttuu se savun tuoma extra minkä grillissä savustellessa saa aikaan. Lisäksi Saarioisen "Hot chili Louisiana american BBQ" oli aivan potkutonta mutta Paskiainen olettikin että näin olisi, oli tuota silti kokeiltava...

Arvosana: 3.75/5. Miinusta ropsuu taas kerran Snellmanin jostain mausteesta joka jää vähän häiritsemään. Puuttuva savu antaa myös hieman lisämiinusta. Hyvää kylki toki oli mutta savustaen grillissä vielä parempaa.

Paskiaisen raakana paistellut "maalaisranskikset", porsaan sisäfilepihvit ja sipulirenkaat

Oli taas kerran vallan ankea päivä, Paskiaisen oli pitänyt rientää tuli ahterin alla sinne sun tänne ja hoidella paperisotia.

Bussissa kului tunti, istuskellessa toinen, kiroillessa lähes kolmas, bussissa taas neljäs ja pari lisää vitutustuntina… Mutta kyllä sentään kaupasta jotain käteen jäi ilta mutusteltavasksi.

Koska Paskiaisella oli paska päivä, ja vitutti kuin majavaa avohakkuualueella, oli pitänyt käydä leikkimässä sosiaalista työkkiksen tampioiden kanssa kun kela päätti että Kakkiaisen setä on kelvollinen töihin vaikka onkin hajalla rangasta.

Traumaattiselta paluumatkalta Paskiainen poikkesi paikalliseen kauppaan ja osti kasan olutta, possun sisäfilettä (sattui olemaan alennuksessa) ja paria muuta osasta ateriaksi, unohtaen toki taas kerran puolet alkuperäisistä suunnitelluista ostoksista mutta emmehän sen ole antaneet ennenkään haitata murenen tekoa. 

Ei muuta kuin muutamaa olutta auki ja vitutuksen hukutukseen vain käsiksi. Ja tokeneehan se lopulta vähitellen… Seuraavana olisi vuorossa se ruoka ja nälätys mutta eiköhän siihenkin löytyi sopivan paha lääkitys joten ei kun alkuun asiassa...

Ota 2-3 perunaa (koon mukaan), pilko ne 8-12 lohkoksi (halkaise, ja halkaise puolikkaat, ja halkaise taas puolikkaat 2-3 perunaveneeksi). Pese perunat sillä tärkkelystä pitää saada pois paistopinnoista, tarkoitus kun on käristrellä niitä raakoina… Kuivaa perunalohkot ja öljyä ne, suolaa ja mausta… 

Paista lohkoja pannulla aluksi n. 10 minuuttua miedolla lämmöllä käännellen n. 3 min välein. Sen jälkeen lisää pannulle potkua ja paista lohkoja 10-15min lisää käännellen n. 3 min välein kunnes perunat näyttävät nätin paistuneilta. Mausta perunat vielä suolalla ja pippurilla jos mielestäsi niitä puuttuu…  Lapa paistetut potut lautaselle.

Kakkiasen setää ihmetyttää miten niin kovin moni ei tunnu ymmärtävän että perunat voi paistella myös raakana. Ei se homma vaadi muuta kuin hieman pidemmän paistoajan ja soveliasta lämpötilaa! "maalaisranskalaisiksi" näitä jossain päin palloa myös haukutaan...

Armas Paskiaisenne toki purki perunoihin mausteeksi valkopippurias, mustapippuria chili ja mitä kaapista irtosi… Valkosipuli sopii hyvin myös perunoihin mutta ei sattunut olemaan sitä nyt kun tuli sijoitettua viimeiset nakkisoppaan ja unohtui ostaa lisää…

Viipaloi sipuli tai pari ja paista se pannulla miedolla lämmöllä kunnes sopivasti ruskettunutta karamellisointia sipulissa… Sijoita sipulit lautaselle perunoiden kavereiksi.

Tätä sapuskaa tehdessä on hyötyä jos on muutama pannu niin voi paistella kaikkia samaan aikaan...

Paistele possun sisäfilepihvit, paksuudesta riippuen, itsellä meni n. 2-3cm siivujen kera ehkäpä se 6-8 minuuttia, 3-4 min/puoli. Paljon vaikuttaa pannun lämpötila kuten yleensä. Puhdittomalla liekillähän niitä saa paistella koko illan...

Siirrä kaikki lautaselle ja kaveriksi vaikka avomaakurkkua viipaleina kuten tämä saparoniekkoja ahmiva Paskiainen teki kuten kuvasta näkyy ja huomenna vessasta haisee.

Lopputuloksena aivan hyvää mussuteltavaa keskelle päivää vitutuskänniin.

Arvosana: 4/5. Oikein hyviä natusteltavia ovat nämä. Jokin kermainen viher-punapippuri kastike lisäksi niin olisivat helposti neljänneksen tai puolikkaan vielä parempia mutta näinkin oivallisia.

Paskiaisen grillimakkarasoppa termarissa

Paskiainen oli saanut käsiinsä 3 terästermosta, soveliasta rahallista korvausta vastaan toki. Siksi luvassa onkin hieman erilaista tekstiä, sillä luvassa olisi testiä termosten toimivuudesta samalla kun Kakkiaisen setä samplailisi olutta ja termoksessa hauduteltua soppaa testiksi.

Aloitellaan siis soppa asialla. 

Ainekset:

• perunoita parit (koon mukaan, pieniä enempi)
• sipuli
• pussi pakasterehuja (sekavihanneksia tällä kertaa)
• mausteita
• liemikuutio
• hieman spaghettia
• chili-sulatejuusto grillimakkara

Aloita keittämällä vettä termarin esilämmitystä varten.

Kuori ja paloittele termariin perunat sopivan pieniksi paloiksi, pilko sekaan sipuli omia raajoja leikkelemättä. Roimi sekaan paloiteltu grillimakkara ja pakasterehut. Lisää termariin mausteita ja lihaliemikuutio. Pätki vielä sekaan hieman spaghettia jos jaksat, liikaa ei kannata laittaa sillä spaghetti imee nestettä itseensä yllättävän paljon. Kaada termari täyteen kiehuvaa vettä. Termaria ei kannata liian täyteen pelkillä aineksilla täyttää sillä liemi on hyvää leinän tai sämpylöiden kera... 

SIIRRÄ SOPPA-ainekset sieltä termarista kattilaan (nyt kun näppärästi tiedät että aineksia on se termarillinen).

Täytä termari odotellessa kiehuvalla vedellä lämmitystä varten.

Lämmitä soppa kattilassa kiehuvaksi ja keitä hetki, pari minuuttia riittää sillä soppa hautuu termarissa valmiiksi ajan kanssa.

Kaada lämmitysvesi termarista pois ja täytä termari kiehuvalla sopalla. Anna sopaun hautua lappeellaan olevassa termarissa (ettei sisältö ole betonina termarin pohjassa) muutama tunti kun etsit itsellesi nälkää oluita maistelemalla. 

Nälän löydyttyä avaa termari ja ei kun syömään...

Em. soppa onnistuu keitto termoksessa ja myös normaalissa ihan yhtälailla ja se etu näin valmistaessa on että soppa saa muhia rauhassa siellä termarissa valmiiksi eikä sinun tarvitse sitä kyttäillä... 

Jos haluaa harrastaa juopottelua jossain luonnonhelmassa on tällainen eväs yksi vaihtoehto ottaa mukaan reppuun (oluiden ja parin sämpylän kera) pussikaljoille lähtiessä... Soppa alkaa olla sopivassa kunnossa kun pussikaljottelija alkaa olla sopivassa soosissa... 

Mutta muista, ei kannata luontoon ottaa mukaan lasitermaria vaan TERÄS termari, ja mielellään toimiva sellainen (siitä lisää termari testissä alla), ellei halua että homma menee reisille, termari on sirpaleina a safkat jää syömättä.

Arvio 3/5. Ihan oivallista syötävää keitto näin vaihteluna välillä. Paskiaisen setä tykkääpi sopparuoista leivän kera, harvemmin vain tulee niitä nautiskeltua silloin kun olutta tulee hörpittyä...

-----

Ja sitten tieteelliseen osaan ja termari arvosteluun...

Kakkiaisen sedän käsiin oli siis rahaa pois luovuttamalla päätynyt kolme Vildmark terästermosta. 0.5L, 1.0L ja 1.2L yhdistelmä (soppa) termos. 

Alla kuvat 0.5L, 1L ja 1.2L

Tokihan termarit piti testata että olisivat toimivia sillä termokset toimivat tyhjiöllä ja jos tyhjiö on paskana, on termos myös paskana...

Ulkoisesti Vildmark termarit vaikuttivat ihan ookoo kapineilta, tosin 1L termarin sisäkorkki on kyllä epäilyttävä ja Paskiaisella on sellainen kutina että se tulee vielä vuotamaan jossain vaiheessa. Muiden termareiden korkit vaikuttivat hyvin toimivilta tosin.

0.5L termoksessa on mukana yksi kuppi kantena. 1L termoksessa kuppeja on kantena kaksi kappaletta eli kätevää jos pitää kaverillekin tarjota termarin sisältöä. 1.2L yhdistelmätermarissa on kantena pari kuppia joista voi sisään tehtyä soppaa mussutella onnellisena kuin villisika metsälaitumella. Onpa 1.2L termarissa vielä kantoripakin.

Sitten asiaan. 

Paskiainen oli aloittanut tieteellisen projektinsa termareiden toimivuudesta hyvissä ajoin, se kun kestäisi tunteja! Siksi hommaan oli varattu loota oluttakin.

Termarit on hyvä testata niin tietää kauanko niissä juomat lämpiminä, tai kylminä. Termarit säilyttää juomat myös kylminä mikä joskus tuppaa unohtumaan. Tosin hiilihapollisia jne. aineita ei termariin kannata laittaa ellei halua niistä potentiaalisia pommeja.

Mutta sitten asiaan, termarit oli esilämmitetty kiehuvalla vedellä yli 5 minuutin verran Paskiaisen kaataessa olutta pötsitermariinsa.

Esilämmitellessä kävi ilmi että 1.2L yhdistelmätermari mitä ilmeisimmin olisi hajallinen ja siitä joutuisi reklamoimaan, kyseinen kapine kun lämpeni kuoren osalta kuin Turkkilainen torikauppias tinkailusta ja sehän johtuisi siitä että tyhjiö ei ole toimiva.

Noh, Paskiainen keitteli lisää vettä kiehuvaksi, kaatoi termarit tyhjiksi ja kiehuva vesi termareihin, alustava lämpömittaus, korkit kiinni ja kellonaika ylös. Torkkuajastin tunnin hälytyksille ja ei kun kaljoittelemaan niin testi sujuisi nätisti. 

Alla käppyrää termareiden kyvystä pitää lämpöä. Koska termareita avattiin testin aikana pitää muistaa että siitä aina karkaa lämpöä joten avaamatta lämpötilat olisi loppupuolella mahdollisesti parit asteet korkeampana.

Kuten käppyrästä käy ilmi on tosiaan 1.2L yhdistelmätermari paskana. Muut toimivat vallan oivallisesti. 

Nytpä pysyisi Paskiaisen juomat lämpiminä tai kylminä pitkiä aikoja ja jahka soppatermarin saa vaihdettua toimivaan olisi ulkona pussikaljailuun mahdollista ottaa mukaan evästäkin. 

Itse asiassa koko soppa-ajatus safkaksi lähti siitä että Paskiainen havaitsi termarin olevan risana ja keskeytti sen osalta testin jo puolitiessä ja keitteli testiksi sisään sitä soppaa (tosin keitti n. 5 min koska termari selkeästi on hajallinen) että onnistuisiko sillä silti keiton teko.

Lisäys: Avaamattomien termareiden lämpötiloista mitattuna vain 12h kohdalla. 0.5L termarissa vedet olivat 2 astetta lämpimämmät ja 1L termarissa 3 astetta lämpimämmät.

Tulevan previkkaa (8

Ei se ei ole kiljua.

Raakana paistetut perunat ja possun sisäfilee viipaleet yölliseen nälänhätään

Taas kerran oli yö hiippaillut Paskiaisen kimppuun ja nälkä kurnutti suolissa kuin Saku sammakko kosiomatkalla,  olisi siis tehtävä jotain moisen tunkeilevan vieraan vaientamiseksi ettei piru vaan raiskaisi umpisuolta tai jotain.

Nälän torjuntaan olisi rajoitettu valikoima sillä herra Kakkiainen oli aika laiska kaupassa, lappoi vaan kärryyn kaljaa, testiksi paketin  "x-tra lihaa" (grillimarinoitu porsaan sisäflee) ja muutaman perunan. Sipulin perhanat unohtuivat tyystin kun Paskiainen ei muistanut niiden puutetta kaikessa kaljahampaan kolotuksessaan.

Paskiaisen piinapenkkiin pääsi x-tra grillimarinoitu porsaan sisäfile. Ja aiemmasta päätellen luvassa ei olisi maailman parasta lihaa sillä marinadia paketissa on 28% ja siispä lihaa 72%… Että ei kun menoksi, totesi Kakkiainen ja kippasi olutta sisäänsä kuin olisi säästöpossu oluelle. 

Raa-at perunat Paskiainen veti laiskasti n. puolen sentin siivuiksi, öljysi, maustoi ja paisteli pannulla keskikuraa samplaillen. 

Possun lihakset leikkautuivat viipaleiksi ja aiemmasta x-tra "liha" tuttavuudesta viisastuneena Paskiainen pisti hellan kuumuuden täysille hetkeksi aikaa vähän ennen paistamista varmistamaan että uskollinen valurautapannu ei hyytyisi ja liha saisi edes jotain paistopintaa.

Jos vanhat merkit pitäisivät paikkansa, lihasta tulisi nestettä kuin rakkovaivaisesta marsusta. Tuntuvat osaavan imeyttää valmiiksi marinoituun lihaan enempi nestettä kuin itse lihaa on näissä x-tra tapauksissa… Ja näinhän kävikin, lihasta tuli reippaasti nestettä joten oli hyvä olla kuumuutta paistellessa.

Paston lämpötilat ja ajat vaihtelee taas kerran perunaviipaleiden paksuudesta, lihan vetisyydestä jne. joten niiden osalta herra Kakkiainen meni vain olutta maistellen mutulla läpi.

Alla kuva lopputuloksista.

Arvosana 2.5/5. Perunat olivat oikein hyviä, mutta liha oli taas reilusti alle keskivertoa, ei tosin edes lähellä heikointa esitystä mitä tulee x-tra lihoihin/tuotteisiin, tällä kertaa liha ei ollut ihmeen sienimäistä kuten joskus…

Paskiaisen juusto-pekoni-sinappi-majoneesi leivät terveysterroristien kauhuksi

Aika oli taas laukannut kun ADHD:n omaava virtahepo ja Paskiaisen herrakin oli loputa toipunut lähes viikon piinanneista vaivoistaan. Lienee oli tullut tehtyä jotain pahaa kun oli rankaisuna vaivoja, tai sitten ne oli ennakkoa tulevista ilkeyksistä mihin Paskiainen mahdollisesti ryhtyisi.

Iltaa oli vietetty laivan tuliaisia läträillen. Siis taas kerran olvin tuplapukilla, tuolla tuhdilla 8.5% ohrapirtelöllä. Lisäkkeeksi Paskiainen oli siemaillut hieman toista märkää tuotetta, vodkaa. Olo oli sen mukainen, hilpeästi huppelissa, ja hiuka ahdisteli viimeisiä ruoanmurusia suolenmutkissa.

Pötsi halusi siis huomiota, joten ei kun mielessä kelailemaan mikä olisi soveliasta rasvaista yösyömistä. Paistettu leipä varmaan soveltuisi näköesteeksi nälänhädän eteen, tuumi Paskiainen. Joten ei muuta kuin tuumasta toimeen ja hoiperrellen keittiöön.

Leipä kaapista esiin ja sitten jääkaapista kaivamaan olutta ettei kokin polttoaine kesken loppuisi, ja niitä loppuja tarvikkeita leipien tuottamiseen.

Käyttöön löytyi seuraavat ainekset:

• leipää pari viipaletta
• voita
• pekonia muutama siivu
• cheddar juustoa pari siivua
• sinappia
• majoneesiä

Paistele ensin pekoniviipaleet rauhassa, älä liian kovalla kuumuudella.

Leiväksi käy parhaiten ohuemmat viipaleet eli vaikka paahtoleipä. Voitele leivät voilla, päälle sinappia ja majoneesia, siihen päälle sitten juustoviipaleet, itse käytin cheddaria. "Kasta" ja voitele leivän toiset puolet pekonin paistosta tulleessa rasvassa hyvin.

Laita toinen leipä pannulle juustopuoli ylös, juuston päälle pekonit ja pekonien päälle toinen leipä juustopuoli alaspäin. Painele leipiä vähän littuun jos ne tuntuvat jäävän liian avonaiseksi.

Matalalla lämmöllä anna leivän paistua rapean kultaiseksi, käännä leipä ja paista toinenkin puoli rauhassa.

Lopputulokset alla.

Ja vielä halki leikattuna.

Arvosana: 4.5/5. Nämä leivät ovat todella hyviä ja takuulla saa Pekka Puskan ja muut kansanterveyslaitoksen kaiken ilon pilaavat terveysterroristit repimään viimeisetkin haituvansa päästä. Niin herkullisen rasvaisia, maukkaita, ja lienee epäterveellisiä nämä leivät ovat.