Previkkaa mitä on tulossa...

Tampereella oli juuri chilifestarit, ja onnistuin saamaan 4 pakettia erilaisia chilimakkaroita testipenkkiin. Tulossa on siis luultavasti varsin tulista settiä. Porsassetä todennäköisesti kuvaa tämän tulisimman maistelun videolle ja heittää youtubeen.

Vieköhän tämä kitarisatkin mennessään...?

Grillitassut med Siskonmakkara +Feta salaatti

"Huh hellettä" sanoi porsas ja pyyhki hikeä otsaltaan. Taitaa olla aika virittää tuuletin jos toinenkin. ... ... Ja heti tarkenee paremmin. Vaikka porsas ei hirveä kesäihminen olekkaan, maistuu porsaalle jääkaappikylmä valkoviini kera muutaman oluen, ja maukas kesäinen grillattu ruoka, kuten grillitassut ja grillatut siskonmakkarat. Sääliksi käy tuota karvaotusta joka joutuu turkkiaan kantamaan tämmöisillä keleillä, meinaan siis tuota kismisseä josta kuvan vilautin edellisessä ruuassa (: Näin sisälämpötilan näyttessä vaatimatonta 32,5asteen lukemaa on silti pakko pistää sähkögrilli vielä hurisemaan.

Tossa ne paistuvat.

Grillitassujen ja siskonmakkaroitten grillaamisesta tuskin sen enempää tarvitsee höpistä, kääntele pari kertaa niin että näyttävät hyviltä, ja muista että siskonmakkara on ns. raakatuote myös että se pitää kypsäksi grillailla. Porsaan grillissä kohtuu lämmössä nuo olivat valmiita (varmasti valmiita) jo 15 minuutissa. Raa'an porsaan lihan syönnistähän voi tulla vaikka mitä matoja että kannattaa olla tarkkana.

Salaattia väsäsätessä tuli mieleen että tämähän on melkein samaa kuin edellinen ohje, paitsi porsaanlihan tilalla sitä ihteään eli fetaa ^.^ Kyllä maistuu muuten hyvälle näin suvisäässä tassujen ja makkaroitten kanssa, vaikkein niin nälkä olekkaan.

Salaattimörskeet (rusehtava sävy tulee balsamiviinietikasta)

Salaatinmörskeet

Tuomio: Valkoviinin säestämänä tämähän maistuu kenelle tahansa, en tiedä onko käyttämäni valkkari sitä parasta grilliruuan kanssa (semmonen pahvipönikkä kuin Magyar), mutta kylmänä se maistuu mainiolta ja tukee ruuan makua (eikä peitä sitä alleen kuten joku vahvampi valkkari/punkku saattaisi tehdä).
5/5 Tätä se kesä on parhaimmillaan (:

Siinä kaikkea hyvää, jäävuorisalaatti oli liian ujo kuvaan.

Salaatti ilman fetaa

Jostakin kumman syystä, meille sattuu aina vuoropäivät näissä naputteluissa. Tänään silti ajattelin rentouttaa lähinnä kasviksilla, lähituotetuilla kasviksilla. Joo tiedän, tämä blogi on suuremmin ja enemmin lihasta ollut. Ei tänään. Vuorossa on meinaan Porsaan fetasalaatti (8 Mutta ilman fetaa. Arvatkaa mitä unohdin ostaa kaupasta? Joutuu siis vähän säätämään, Ensinnäkin ohjeenpuolikkaasta joka oli mielessä, feta pois. DONE. Sitten Liha tilalle... ... ... Katsokaa:

Jotain salaatin tyylistä.

Siinä se lepää. Tervehtii sinua. Sanoo sinulle "minen lihaa kaipaa" ja nuolaisee poskeasi. Auts. Sillä oli kissan kieli.

Om nom nom nom.

Siinä se paistuu, kuin huomista odottaen, ihan niinkun joku välittäisi...

Tältä se muuten näytti vielä hetki sitten ennenkuin lisäsin siihen lihaa:

Kismisse!

PRKLE... Ei meinaa toimia siis:

Se Parempi salaatti.

Eli aineksinahan olivat:
-kirsikkatomaatti (kokonainen, vähemmän vettä pohjalle)
-kurkku
-jäävuorisalaatti
-punasipuli (+varsi)
(-feta)
-sitruunapippuri
-oliiviöljy
-balsamiviinietikka

+sitten vähän jäähdytetty porsaan ulkofile viipaloituna. Sekoita, nauti (: (Porsas kannattaa folioida hetkeksi valmistumisen jälkeen, näin mehut säilyvät)

Arvio: 3/5 Ei fetasalaatti ole yhtähyvää vähän ylikypsän porsaan kanssa.

Hornet, Tulisesti marinoitu siipi

Vittu saatana nyt lähtee taas! Anteeksi pieni taukonen, on sitä tullut juotua olut jos toinenkin, mutta ei ole ollut inspistä; onneksi se kärpänen puri tänään (: (jaa niin kenen onneksi...)

Ihan alkuun, tein pienen videon teille miten grilliä käytetään, koska sijoitin mahtavat 16€ prismasta saatavaan sähkögrilliin. (19€ ilman henkilökunta alennuksia)

Sitten mietin että perhana, eihän tästä tulekkaan mitään. Mitä on niin erikoista tässäki ruuassa mukamas on? Saakeli valmiissa paketissa kaupassa, JA TARTTE EES KORPPUJAUHOJA OSTAA! Ei Helvetti. Tämä toinen video kertoo karua kieltään miten helvetin helppoa ruuan laitto nykyään on.

Ich bin sorry about the kielimuuri, shit! Jostain syystä nyt videot on lontooks, vaikka blogin kieli onkin suomi. Ehkä se kun puhuu englantia päivätpitkät niin osaa enään suomeks tehä mitään... Enivei, senku kuorruttaa lihat valmiissa paskassa ja heittää grilliin lojumaan niin hyvää tulee. Olin huomaavinani korppujauhojen lisäksi panerointiseoksessa suolahippusia ja jotain muuta mistä en tiiä mitä ne ovat.

Verdict: PRKLE, näämähän maistuu jollekki! Pientä tulisuutta on aistittavissa jälkeenkinpäin kitalaen suunnalla, ei mitään hirveän tulista mutta herkemmille voi tulla tippa linssiin. Lopuksi vielä kuva itse etiketistä jos nyt joku näitä vaikka innostuu ostamaan.
PS. pidin näistä, suositteluni siis.

-30% tavara, Prisma

Piinapenkissä Savuhovin IsoViha grillimakkara ja Kipu sinappi

Taas on se aika vuodesta kun veisaillaan armaita aikoja ja suvia suloisia joten oli vain soveliasta että Paskiainen kävi ostoksilla paikallisia pikku kauppoja isommassa kaupassa etsimässä jotain uutta ja hyvää testattavaa vaikka se tarkoittikin bussilla suhailua edes takaisin.

Käpälään tarttui perinteisten oluiden jne. lisäksi parikin mielenkiintoista tuotetta jotka pääsivät Paskiaisen piinapenkkiin.

Eli, tällä kertaa piinapenkissä on Savuhovin Kipu sinappi sekä IsoViha (paketin mukaan Mega Tulinen) grillimakkara.

Kuten kuvasta näkyy, tuotteet ovat pakattu suhteelisen vaatimattoman näköisiin paketeihin. Varmankin varmistamaan sen että näitä ei joka mamma kotiin raahaa pikku pilttinsä tai herkkäsuu-ukkonsa maisteltavaksi ja kiusaamiseksi.

Sitten itse testeihin.

Kipu sinappi

Sinappia Paskiainen maisteli aluksi pelkältään, ja sitten ö-luokan roska grillimakkaran kera, ja lopulta vielä IsoViha grillimakkaroiden kanssa ja kyllähän sinapissa hieman chilin lämmitystä oli mutta ei siitä nyt Kipua saa aikaan mitenkään muuten kuin kassalla lompakkoon, 300g purtilo kun maksoi 5.5e. Muutenkin sinappi vaikutti amerikkalaisen makealta, ei tosin ihan huonolta.

Arvosana: 3/5.

Sinapin pahimmat viat olivat liika makeus tämän Paskiaisen jäädessä kaipaamaan tulisen sinapin puraisua. Toisena riippana aivan liian suolainen hinta, 300g purkki lähes 5.5e.

IsoViha (mega tulinen) a-luokan grillimakkara

Kakkiainen havaitsi pakettia hipelöidessään että näissähän lihakepeissä on mukana sulatejuustoakin, jotekin oli jäänyt moinen seikka huomaamatta aiemmin. Lihapitoisuudeksi paketissa luetellaan 88% joten mistä tahansa lihattomasta tikusta ei ole paketin perusteella kyse. Rasvapitoisuus tuntuu jotenkin alhaiselta grillimakkaraksi, vain 19%. Nooh, ei kun olutta kuonoon ja makkarat käristymään.

Aluksi Paskiainen maistoi makkaraa ihan pelkältään, ja maistoi, ja maistoi...  Hyvää lihaisaa makkaraa. Aluksi alkoi huolestuttamaan että onkos makkarassa luvattua tulisuutta kun se antoi odottaa itseään. Suun lämmitystä oli jonkin verran, ja kyllä nokka aukesi,  mutta mitään mega tulista ei suu silti havainnut.

Tiukan lihaisaa tavaraa, rasvaa ei roisku syödessä ja kerrassaan hyvää makkaraa. Polte tuli hieman viiveellä ja sittenkin jäi suhteellisen vaisuksi ottaen huomioon että mega tulisuutta oli odoteltu. Savuhovin Kipu sinappi maistui ihan ookoo makkaran kera myös.

Arvosana: 4/5. Hyvä maukas ja lihaisa makkara. Näitä voi kyllä ostaa useamminkin, sen verta hyviä olivat. Miinusta reippaasta hinnasta joka oli lähes 5 euroa 300g paketista.

chilipihvit, muusi ja sinappi-kermakastike

Pienestä hiljaiselosta huolimatta Paskiainen oli yhä kaikkien kiusaksi sitkeästi hengissä. Budjetti vain oli ollut rajoitettua. Lisäksi iso paha hukka oli purrut inspiraatiota hieman mutta nyt tilanne vaikutti olevan vähitellen toipumaan päin. Joten, mikäs sen parempaa kuin viettää pikkulauantain viimeiset tunnit kultaista ohran lasta maistellen ja syöskennellen.

Tällä kertaa Paskiainen päätti tehdä "chilipihvejä" kun käpäliin oli sattunut tarttumaan olusta viimehetkillä haeskellessa parit paketit jauhelihaa, sipulia ja muutama chili.

Tokihan ilta alkoi sillä että Paskiainen laiskasti lojui, levällään kuin Suomen lätkäjoukkueen puolustus alkupeleissä, ja kippaili ohraista ahkeran toimeliaasti käkättimeen. Aikansa Paskiaista moisessa toimessa havainnoineet ainakin tietävät että moinen urakointi aiheuttaa herra Kakkiaiselle poikkeuksetta pohjatonta nälkää joten asialle oli taas tehtävä jotain...

Hieman aikaisemmin olutta keittiöstä hakiessa voi jauhelihan nostella hieman ennakoivasti lämpiämään...

Mutta asiaan, aluksi kannattaa ottaa tukevat hörpyt oluesta tai muusta piristeestä jotta jaksaaja silputa reippaan kasan chilejä sekä sipulin ja mahdollisesti valkosipulin kynnet. Ja chiliä ei sitten pidä väärinkäyttää siemeneet jne. poistamalla kuten jotkut harhaanjohdetut tekevät!

Tässä vaiheessa ne pikku pallerot jotka on tunkemassa murekkeisiin, lihapulliin ja jauhelihapihveihin aina niitä korppujauhoja voivat poistua häveten paikalta. Nyt ei olla leipomassa leipää tai pilaamassa pihvitaikinaa!

Silpun koko on yleensä aika henkilökohtaista sillä jotkut pitää hienosta, toiset taas karkeasta, Paskiaiselle se on useimmin sitä että silppu on aika karkeaa, laiska kun on. Kun on silpunnut ainekset, ne taikina-astiaan.

Jos omaa pekonia kannattaa sitä paloitella ja hieman kuumalla pannulla paistella tässä vaiheessa ja ne sekaan taikina-astiaan myös.

Silppujen sekaan voi paiskata mausteita ja suolaa ja vähän sekoitella. Paskiainen lorautti texas peteäkin sekaan hieman. Sitten leikkiin mukaan jauhelihat, Paskiainen laittoi parit paketit eli 800g, ja tukevat hörpyt juoma-astiasta sillä on aika sekoitella taikinaa. Ja siihenhän tarkoitukseen on paras laite yhä molempien ylempien tarttumaraajojen päissä olevat taipuisat härpäkkeet, eli käpälät taikinaan ja sekoittamaan! Ja mielellään toki ennakkoon pestyt käpälät!

Suolaa voi lisäillä maun mukaan taikinaa vaivaillessaan.

Taikinan valmistuttua sen voi jaotella haluamansa kokoisiin pihveihin (tai pulliinkin) ja alkaa hartaasti paistella. Paskiaisen tapauksessa taikina meni neljään osaan ja pihvit olivat reippaan kokoisia ja 3-4cm paksuja reippaita möhköjä.

Paistellessa voi tehdä lisukkeeksi vaikka perunamuusia. Pihvien paiston jälkeen kastikkeen tekoon.

Jos pannulle jäi paljon rasvaa, voi toki osan poistaa, ja jos siellä pannulla on isostikin "palanutta" sipulia, niitä noi vähän poistella mutta pannua ei pidä peseskellä mauista ennen kastiketta! Sitten loraus olutta pannulle, ja Paskiaisen tapauksessa kun käytössä on valuraitainen pannu, voi metallisella vispilällä huuhdoskella kaikki paistamissa pannuun tarttuneet maut oluen sekaan.

Perään pannulle puolikas lihaliemikuutio ja 2dl kermaa, sinappia ja mausteita. Ne sekaisin ja hetki odottamista että kastikkeesta tulee oman maun mukaan sopivan paksuista.

Sitten ei kun annosta kasaamaan! Ja takuulla taas sellaista settiä että Pekka Puskat eivät tukisi... Hyvää kännimättöä!

Pihvien ainekset:

• jauhelihaa
• paketti pari PEKONIA jos löytyy!
• tuoreita chilejä maun mukaan
• sipulia maun mukaan
• pippuria ja muita mausteita maun mukaan
• (muutama kynsi valkosipulia)

Kastikkeen ainekset:

• loraus olutta
• 2dl kermaa
• lihaliemikuution puolikas
• sinappia
• pippuria ja muita mausteita maun mukaan

Arvosana: 4/5. Hyvää oli, pihveillä oli kokoa isommallekin nälälle sopivasti ja mehevyyttä riitti. Pienet miinukset taas kerran pussimuusin käytöstä (vaikka voilla tuunattua olikin) ja siitä että Paskiainen ei huomannut ostaa paria pakettia pekonia pihviaineksiin!

uunissa haudutetut grillikyljykset

PIdemmästä hiljaisuudesta huolimatta, ja kaikkien kauhuksi, ei henki vielä ollut Paskiaista jättänyt vaikka joillain oli saattanut olla moisia innokkaita odotelmia blogin hiljaisuudesta johtuen. Vaikeneminen on ollut lienee lähinnä laiskuutta ja inspiraation puutetta mitä aina on tarjolla.

Paskiainen oli taas kerran saanut käsiinsä liuotinaineita eteläisestä naapurista joten niitä toki oli pitänyt kuluttaa alkuviikosta ennen pääsiäistä. Inspiraatio vain oli ollut hukassa tekstin tuottamiseen mutta saihan sen lopulta houkuteltua ulos pullosta, vaikka tuntui kovin ujo veitikka olevankin ja helposti palasi pulloon korkin mennessä kiinni.

Noh, onneksi olisi tarvikkeita houkutteluun, joten Paskiainen aloitti taas reippaan läträämisen… Illan mittaan tv-sarjoja katsellessa nälkäkin alkoi orastaa joten lopulta oli luovutettava ja siirryttävä jääkaapille tutkiskelemaan tilannetta. 

Kaapista löytyikin grillikyljyksiä keko sillä Paskiainen oli ostanut niitä 5 kiloa aikeenaan ahmia ne kuin ammattilaiset, tuosta pyrkimyksestä oli jo toteutettu yli puolet aiempina päivinä! Perunoitakin sattui kaapissa olemaan joten ei kun pepsi+vodka drinkkilasi käpälään ja säveltämään sapuskasta klassista settiä, täydellisen mureiksi haudutettuja uunikyljyksiä mitä vaahtosammuttimen kokoinen pikku Paskiainen sai jo joskus muinoin mummolassa...

Leikkele sipulista isoja lohkoja joita sijoittelet valkosipulin kynsien kera vuoan pohjalle ja kyljysten väliin mausteiden kera. Lopuksi vuokaan vielä puolikas tölkillinen olutta nesteeksi ja 120-130 asteiseen uuniin 2-2.5 tunnin ajaksi. 

Seuraavaksi perunat kattilaan ja kiehumaan kyljyksiä odotellessa. Kannattaa muistaa tosin ottaa ne aikanaan kypsymästä jos aikoo odotellessa tenuta kuten Kakkiainen teki.

Ainekset:

• perunat
• grillikyljykset
• sipulia
• valkosipulia
• mausteita (laakerinlehtiä, pippureita, suolaa)
• olutta

Lopulta perunat muussattuna lautaselle, sekaan paistolientä vuoasta ja itse Paskiainen paiskasi suolakurkkuja vähän lisäksi kyljyksen kupeeseen. 

Arvosana: 4.5/5. Pitkään ja hartaasti uunitetut grillikyljykset olivat uskomattoman mureita ja maukkaita. Ensimmäistä testiksi lautaselle siirtäessä siitä siirtyi pelkkä luu kun liha oli niin mureaa että ei kestänyt luusta nostamista, annosta varten piti käyttää apuna ihan paistolastaa että sai jotain ehyenä lautaselle! Suosittelen kaikille talous-/grillikyljyksiä pitkän hartaalla haudutuksella! Nautinnollista känni apetta vielä loppuillastakin! 

Ulkonäkö annoksella ei ehkä ole mitenkään herkullisin ja siksi oli hitunen jostain miinustettava mutta maittavuutta onkin sitten senkin edestä kun kyljyksistä on kastikkeeksi sulanut pääosa rasvasta ja kollageenista...

kyljys-sämpylät ala Paskiainen

Perjantaina aamusta Paskiainen päätti jatkaa tenuamista, torstaista kun oli vielä niin hyvästi siirtymää jälkellä joten mitä sitä hukkaan heittämään hyvää laskuhumalaa kun uuteen nousuunkin voi päästä.

Lähistöllä oli luvassa asiallista tarjousta aamusta asti lihaisaan mureneen joten Paskiainen könysi aamubussille humalaisen elefantin tavoin ja lähti reissuun 0830. Tähtäimessä oli eräs lähiseudun kauppa jolla on hyvä lihatiski ja siellä oli talouskyljykset 3.99e/kg. Samalla reissulla saisi muutakin purtavaa ja lisää juotavaa…

Kaupprareissu sujui letkeästi kuin pultsarin kesäloma ja kotiin päästyä, hevosen lailla hikoileva (verenpaineet lienee katossa ja pulssi miljardi muutaman päivän tenuamisen jäljiltä) Paskiainen sijoitteli ostokset jääkaappiin ja rapsaisi lisää olutta auki. Reissun aikana toki oli tullut jo muutama maisteltua, mitä sitä ei Paskiaisen kaltainen tukeva tuurijuoppo tekisi humalan ylläpitämiseksi.

Huolestuttavan ryhdikkään aamureippailun jälkeen olut maistui Paskiaiselle kuin mesi mesikämmenelle ja vaiheessa alkoi nälkäkin lähennellä joten Kaikkiaisen herra turvautui taas kerran uskolliseen paistinpannuun ja päätti paistella muutamat talouskyljykset. Aluksi reippaammalla tulella puolille vähän väriä sitten lämpöä kolmoselle ja hitaasti ja hartaasti kypsennellen…

Kyljysten paistuttua Paskiaiselle heräsi hinku kyljyksestä sämpylässä vaikka ihan kaikkea haluttua kamaa ei väliin löytyisikään… 

Noh, tyhjän tilalle  täysi koffi kouraan ja kasaamaan moista väköstystä! 

Aluksi liha irti kyljyksen luusta.. Sitten sämpylä halki ja puolikkaille ketsuppia, sinappia, majoneesiä ja BBQ kastiketta. Seuraavaksi viipale sipulia ja itse kyljyksen liha väliin… Ja ei kun herkuttelemaan!

Ainekset:

• paistettuj(talous)kyljys
• sämpylä
• majoneesi
• sinappi
• ketsuppi 
• BBQ kastike

Lisäehdotuksena Paskiainen suosittelee suolakurkkuja tai kurkkusalaattia sekä tomaattia väliin, nyt vain niitä ei löytynyt. Ja pekoniviipaleilla ei voisi koskaan mennä väärään tällaisessa, jos niitä sattuisi olemaan!

Arvosana: 4/5 hyvin maistuu uuteen nousuhumalaan päässeelle Paskiaiselle tällaisetkin sämpylät. 

possun pihvit valkosipulisessa olutmarinadissa

PIkku lauantaista kaikesta päätellen hengissä selvinnyt Paskiainen heräili pätkittäin torstai-iltapäivän karuun todellisuuteen. 

Nälkä möyri Paskiaisen pötsissä kuin yli-innokas sika lätissää. Janottikin vietävästä vaikka vasta edellinen yö oli kulunut kaljaa maistellen.

Ei muuta kuin ylös ja inventoimaan jääkaappia. Sieltä lävähti ensimmäinen karu totuus ilmi. 

Jääkaappi mokoma kehtasi ammottaa tyhjyyttään kuin hölmön hallituksemme tyhjentämä valtion rahakirstu.  

Periksi oli siis annettava ja Paskiaisen matkattava kauppaan täydentämään varastojaan. 

Kaupasta löytyi  taas kerran reippaan kokoinen paketti atria porsaan ulkofilettä joten siitä oli taas kerran luvassa murenta illaksi, perinteistä ja hyväksi havaittua. Joten ei muuta kuin reippaasti uusiin illallisiin sikailuihin kaljahyllyn kautta. 

Kotona kaljat siirtyivät innolla kaappiin ja ulkofileestä leikkautui kasa viipaleita pihveiksi näläntorjuntaan, eli ei kun asiaan...

Marinadin teon Paskiainen aloitti tyhjentämällä pohjattomaan kaljakitaansa puoli tölkkiä koffia ja lopun puolitölkkiä marinadi astiaan. 

Seuraavaksi jääkaapista tarttui käteen uusi olut sekä Texas Pete Hot Sauce pullo, HP spicy BBQ saucea,  sinappia ja ketsuppia. Olut rapsahti nätisti auki ja sitä siveän sievästi maisteltiin kun marinadin sekaan ruutattiin tukeva setti ketsuppia, jonkin verran sinappia sekä HP spicy BBQ soosin jämät antamaan savuista makua.

Seuraavaksi sekaan Texas peteä reippaasti ja muutama valkosipulin kynsi sekä sipuli hienoksi silputtuna, lisäksi hieman hunajaa. Pientä marinadin maistamista , rouhitun mustapippurin, suolan ja Texas peten lisäystä ja maistelua, ja säätöä, kunnes sovelias soosin voimakkuus oli saavutettu.

Marinadin valmistuttua sekaan lensi kasa porsaan ulkofileestä leikkailtuja pihvejä ja helahoito jääkaappiin muutamaksi tunniksi makua saamaan. Odotellessa olisi taas aika purkaa katsottavien sarjojen sumaa suullisessa olut-tiputuksessa…

Yö saapui ja nälkä joten lopulta Paskiainen päätti tehdä asialle jotain pysyvämpää kuin illan mittaan paistetut pari hiukopalaksi tarkoitettua piffiä.

Ilta ja olut oli onnistunut imemään herra Kakkiaisesta isoimmat energiat joten laiskuus oli taas kerran valttia. 

Koska marinadia oli aika reippasti tullut tehtyä, päätti Paskiainen että se saisi toimia kastikkeelle pohjana. Niinpä marinoidut possun piffit pois uimasta marinadissa. Sen jälkeen Paskiainen keitteli marinadia hiljallen kymmenisen minuuttia ja lorautti sekaan hieman lisää olutta sekä loppupuolella purkin kermaa… 

Jos sattuu olemaan reippaan foobinen yksilö eikä uskalla käyttää marinadia kastikkeeseen sen jälkeen kun siellä on lihat lillunut niin marinadista voi ennakoivasti jättää osan kastiketta varten!

Pannulla Paskiainen paistoi piffeille nättiä väriä pintaan ja lorautti kastikkeet sekaan hautumaan vielä hiljalleen… 

Odotellessa valmistui taas kerran voilla tuunattu pussimuusi (Paskiainen on havainnut olevansa yhä laiskempi asian suhteen!) sekä vauvaporkkanat jotka pääsivät lopulta lautaselle piffejen kera.

Marinadi possulle:

• olutta puoli tölkkiä.
• texas pete hot saucea
• HP spicy BBQ saucea
• ketsuppia
• sinappia
• pippureita
• suolaa
• silputtu sipuli
• valkosipulia silppuna
• hieman hunajaa

Kastike: 

• marinadin ainekset ja kerma

Arvosana:  4.25/5. Olipas hyvää settiä yönälkään. Valkosipuli maistui possun piffeissä ja BBQ soosin savu lisäsi aromia Texas petestä tulleen cayennen antaessa hieman lämpöä… Miinusta vain pussimuusista.

kananreisileivät ala Kakkiainen

Helmikuuta lopetetiin ja maaliskuuta aloiteltiin. Paskiainen kippaili taasen olusta asian kunniaksi. Luonnollisestihan siitä nälkä heräilee kuin karhut keväällä. Näin kävi tämän tukevan turvakkaan tapauksessakin. Onneksi asiaan oli varustauduttu jo aiemmin illasta.

Paskiainen on tullut uppopaistelleeksi kanaa useampaankin otteeseen viimeaikoina kun sitä on ollut tarjouksessa, oikein hyvää on se. Niinpä moisesta oli herännyt perverssi ajatus kananreisileivästä joten ei kuin keittiöön kasaamaan moista.

Aluksi kylmä olut käpälään ja muutama pala pekonia pannulle paistumaan. Jahka pekonit ovat paistuneet leipäpalojen uitto siitä tulleeseen rasvaan ja paistelemaan leivät sisäpinnaltaan sopivaksi rapeaksi. Sitten ne lautaselle ja rakentelemaan kun arkkitehtiin kaadetaan taas olutta.

Alle majoneesiä, ketsuppia ja savuista BBQ kastiketta. Seuraavaksi muutamat viipaleet pekonia joiden päälle viipale pari sipulia sekä suola-/maustekurkkuja oman maun mukaan. Sitten päälle luista siivottu uppopaisteltu broilerin reisipala jonka päälle parit siivut tomaattia ja lopuksi taas majoneesiä ja ei kuin toinen leipäpala päälle...

Ainekset

• broileri reisipala (uppo) paistettuna ja luuttomaksi siistittynä
• pari viipaletta ranskanleipää
• pekonia paistettuna muutama viipale
• suolakurkkua
• tomaattia
• sipulia muutama viipale
• ketsuppia
• BBQ kastiketta
• majoneesiä

Arvosana: 4.5/5. Kyllä häviää hampurilaiset ja muut tälle herkkuleivälle

melkein uppopaistetut kananpalat

Kuten tarkkaavaisimmat lukijat arvaavat Paskiaisen tiistai ilta jatkui reippaasti keskiviikolle asti. SIksi nälän torjuntaan ei riittänyt jo piinapenkissä ollut wigrenin chilijuusto herkkulenkki vaan lisää murenta täytyi tehtailla. 

Paskiainen oli kuitenkin varustautunut asiaa varten ostamalla kasan broilerin koipireisiä ja pilkoskeli ne polvesta poikki koipi- ja reisipalaan. Nämä palat saivat pintaansa chilirouheseoksen ja sitten ne leivitettiin vehnäjauho-korppujauho seoksella ja jätettiin lepäämään n. 20 min ajaksi. TOsin parit palaset Paskiainen jätti leivittämättä testiksi

Odotellessa Paskiainen lorautti kattilaan 3-4 senttiä ruokaöljyä lämpiämään paistelua varten ja 66 cl olutta kokkia jäähdyttämään.  Paistoa varten Paskiainen tähtäili öljyn lämmön digitaalimittarilla n. 170-175 asteen tienoille. 

Rasvan kanssa paistellessa kannattaa olla tarkkana että ei polta koko lääniä, ja muistaa että jos öljy leimahtaa tuleen ei vettä kannata sekaan roiskia ellei halua polttaa kämppää ja naapureita saman tein! Liekit pitää sammuttaa vaikka laittamalla kansi kattilaan tai sammutuspeitteellä!

Öljyn lämmittyä kananpalojen pintaan vielä uusi leivitys reippaasti painellen että leivite tarttuisi pintaan.

Seuraavaksi palat pääsivät kattilaan "puoliksi uppopaistumaan" n. 18-20min ajaksi. n. 6 minuuttia, sitten kääntö, taas 6 minuuttia ja kääntö ja viimeinen n. 6 minuuttia. Aika vaihtelee öljyn kuumuudesta sekä kananpalojen suuruudesta mutta 18-20 min tuntuu olevan aika sopiva aika Paskiaisen tapauksessa.

Jos haluaa jättää pinnan hieman vaaleammaksi voi vähemmän aikaa paistetut palat heittää uuniin ritilälle (jotain alle ettei rasva valu) paiston jälkeen 150'c n. 15min ajaksi että varmasti ovat sisältä kypsiä.

Kun palat ovat valmiita ei muuta kuin nostamaan ne talouspaperille hetkeksi että liika rasva valuu veks. Tätä paisto showta Paskiainen jatkoi paistellen kaikki palaset ja jättäen ne yötä varten jähtymään ja odottamaan että nälkä hiipii pötsiin…

Ainekset:

• broilerin koipireisiä
• chilirouhe seosta
• kasviöljyä

Lopulta nälän ajamana paloja lautaselle ja syömään.

Arvosana: 4/5. Miinusta siitä että koipireidet olivat valmiiksi marinoituja vaikka Paskiainen valkkailikin sellaiset mitkä oli vähiten marinadissa. Lopputulos oli silti positiivisesti yllättävää etenkin ennen leivitystä pintaan laitetun chilirouhe seoksen ansiosta. Kannattaa testata, kanoissa oli rapea kuori/nahka josta sai vielä mukavasti chilin poltettakin.

Öljyllä paistamisesta vielä, joidenkin tahojen mukaan kanat kannattaisi paistella hieman alemmassa lämpötilassa ja hieman pidempään. 

Wigren chilijuusto herkkulenkki Paskiaisen piinapenkissä

Oli tiistai ilta ja Paskiaisen klyyvarin olo oli tukkkoinen kuin pihkatapin omaavan karhun ahterilla.

Kaupasta (ei ihan lähi) oli löytynyt uusi tuttavuus piinapenkkiin testattavaksi. Wigrenin chilijuusto herkkulenkki. Alkuilta olisi sen varassa sillä herra Kakkiaista laiskotti.

LIhapitoisuus paketin väitteen mukaan 63%, ja tulinen merkintäkin vielä etiketissä… Yleensä merkki siitä että tuote on yhtä tulinen kuin kuolleen neidon suudelma.

Makkaran lihapitoisuuden voi aluksi jo kylmänä suoritetusta testimausta mahdollisesti uskoa. Tosin ei lihaisin makkara mitä vastaan on tullut. Juustoa mukavan isoina yllätyksinä seassa. Alustava nuuskinta tuotti makkarasta savun hajua joten joko sitä on tungettu sekaan keinotekoisesti tai vöitetyn savuchilin kautta ja Paskiaisen kuono ei ollut ihan niin jumissa kuin Paskiainen oletti. Jotenkin epäilytti moinen puolitukkoistaa kärsää.

Sinappia lenkki ei tarvi kylmänä ja vielä vähemmän lämpimänä. Sinapin kanssa suuhun jäi enemmän rasvainen olo kuin ilman.

Paistettuna mehukas makkara, kylmänäkin syötävää joten ihan jees.

Makkaran 1.7% suolapitoisuus tulee esiin etenkin paistetusta versiosta, kylmässä suola ei ainakaan Paskiaisen suuhun liiemmin maistunut. Olisikohan lämpimän version suolaisuuden parempi maistuminen johtuvaista juustosta…

Paketissa lukeva "tulinen" on selkeästi koristeteksti ja chilin määrä makkarassa on niin alhainen että säälittää jos uskoo paketin etikettiin. Toki makkarassa on hieman chiliä, ja jos pakkausta on uskominen, savun makuki on chilistä. Chilin mieto maku lähes hukkui Paskiaisen siemailemiin perus lager keskikura oluisiin mutta kyllä siellä jossain jotain chiliä on, tosin hävettävän vähän ja siitä miinusta. pari kolmen magnitudia muhevampi lämpö olisi nostanut tämän makkaran täysin uusiin ulottuvuuksiin. 

Hinta oli 4.90e/480g paketti eli vähän yli kympin kilo, suht tyyristä tuotetta… Siitä räpsitään miinusta etenkin sen tulisuuden puutteen vuoksi.

Arvosana 3.5/5. Ihan jees valinta makkaraksi jos tykkää tuhlata liiat rahansa makkaroihin eikä lihaan, kannattaa toki vähintään kerran testata sen verta hyvää oli ja eihän sitä tiedä jos makuaisti ihastuu enemmän kuin puolitukkoisella Paskiaisella…

laiska lihasoppa

Paskiainen oli taas viettänyt pikkulauantaita hilpeästi kalsarikänneillen ja muutenkin yleinen vtystys oli ollut käsin kosketeltavissa, jopa kaupassa käynnin ja ruokavarantojen suhteen. Laiskuus oli asettunut siis tukevasti kylään herra Kakkiaisen rumaan tomumajaan kuin muumit laaksoon.

Onneksi sentään jääkaapissa sattui olemaan oluen hankinnan yhteydessä ostettuja keittolihoja. Niistähän Paskiainen saisi ikuisessa mielenhäiriössään tehdä lihasoppaa keitellen ensin lihoista hartaasti liemen.

Aluksi lihat kuplivat kiltisti kattilassa suolan, pippureiden, laakerinlehden sekä lohkotun sipulin, parin valkosipulinkynnen ja parin porkkanan kera vajaa parisen tuntia itse kokkina häärivän Paskiaisen tunkiessa turpavärkistään Koffia alas ahkerasti. Lopulta Paskiainen poist
eli keittoliemestä pippurit, sipulit/valkosipulit/porkkanat jne. ja tuloksena hyvä lihaliemi ja lihatkin olivat taatusti kypsiä ja mureita.

Seuraavaksi Paskiainen kuoriskeli ja paloitteli hieman perunoita, lisää porkkanoita ja lanttua sekä silppusi sipulin jotka läjäytti liemen ja lihojen sekaan sekä ripaisi vielä viimeiset chilirouheen jämät sekaan lisää potkua antamaan. Lopuksi vielä n. 15 minuutin verran keittelyä ennen kuin soppaa päätyi lautaselle asti maisteltavaksi. Aika pelkistetyillä mausteilla mentiin mutta hyvin maistui.

Ainekset:

• Perunoita
• Porkkanoita
• Lanttua
• Sipulia
• Valkosipulia
• Keittolihaa
• Pippureita (Mauste- ja Musta-)
• Suolaa
• Mausteita

Arvosana: 4.25/5. Kyllä ihan itse tehty lihasoppa on hyvää ja tärisevin omin pikku käpälin, tai no ainakin kattiloin, keitelty lihaliemi peittoaa kaupan kuutioliemet 10-0 maussa milloin vain kun soppaa tekee.

jauhelihakeitto

Vietettiin perjantai-iltayötä ja pakkanenkin oli päättänyt pistäytyä kylässä Paskiaisella asti. Lämpötilat olivat pudonneet alas kuin kansan luottamus 6-päkki hallitukseen. Onneksi Paskiaisella tuppaa olemaan veressa pakkasnesteitä sen verran yleensä että pientä viileyttä ei heti edes huomaa, niin tälläkin kertaa.

Paskiainen oli varautunut pakkasiin ostelemalla soppatarpeita sillä mikäs sen parempaa kuin lämmin soppa, tuli se sitten kattilasta, lautaselta tai vaikka pullosta.

Lämmikettä oli otettu pitkin iltaa skitsofreenisissä tunnelmissa, toisaalta sisään tungettiin kylmää olutta, toisaalta taas koneistoon kippailtiin lämmikkeeksi trendikkäästi laimennettua lasten kossua (30%). Nälänhädän piipahdus yön tunteina ei ollut siis mitenkään odottamaton tapahtuma sekään.

Paskiainen alkoikin varautua tilanteeseen puolenyön lähestyessä. Olutta viereen, kuonon  eteen perunoita ja ei kuin kuorimaan ja paloittelemaan. Perään pari sipulia silpuksi. Perunat ja sipulisilput kattilaan veden ja muutaman lihaliemikuutin kera ja kattila tulille. Sitten vain odottelemaan että vesi alkaisi kiehua.

Jahka vesi alkoi kiehumaan, murusteli Paskiainen sekaan jauhelihaa suoraan paketista. Turhaa jauhelihaa on paistella pannulla kun se kypsyy liemessä muutenkin, ellei tietty satu olemaan laihiksella tms. olevia neitimäisiä-ihmisiä ja halua hifistellä rasvaa jauhiksesta pois paistamalla. Ja jos nyt pakko on, niin saahan sen kuorittua keitostakin jos haluaa. Paskiainen ei moisiin neiteilyihin tosin sorru.

Jauhelihan perään paskiainen mausteli soppaa vähän taas tyyliin “laitanpas tuota ja tuota vähäsen…” eli maustaminen on jokaisen oma homma. Sekaan kyllä voi laittaa lähes mitä vain mausteita. 

Vajaan 10 minuutin sopan kiehumisen jälkeen olut oli taas soveliaasti loppu joten jääkaapilta uutta latinkia hakiessa keiton sekaan lensi pussillinen pakastevihanneksia. Sitten enää muutama minuutti lisää ja soppa olisi soveliaan valmiina yöllistä nälänhätää karkottamaan. Hyvin simppeliä perus-soppaa ilman mitään monimutkaisuuksia.

Ainekset

• perunat
• sipuli
• lihaliemikuutiot
• jauheliha
• pakastevihannekset
• suola
• mausteet

Arvosana: 3.5/5. Keitosta kyllä huomasi että liemi oli kuutioista tehtyä, hyvää perus-settiä tosin, mutta kyllähän tällaista kylminä päivinä/öinä ihan mielellään lämmikkeeksi syö ja kaveriksi vaikka leipää jota voi toppailla liemen sekaan.

Haudutetut talouskyljykset ja perunat

Vuosi 2014 oli jo pitkällä ja porsaatkin olivat vähitellen uskaltautuneet seimiensä alta piilosta ettei Paskiainen niitä kinkkuina söisi. 

Joulu oli juopoteltu ja syöpötelty niin perinpohjin että vieläkin melkein ähklytti ajatuksesta. Uusivuosikin oli vietetty kosteasti ahmien lisää ja siitä selvitty ilman hengenlähtöä tai edes ilmeisesti ilman maksavaurioita.

Vietettiin lauantai iltaa ja Paskianen oli kerennyt orientoitua jo ajatukseen että viikonloppu mentäsiin kuivin suin pepsiä hörppäillen mutta mutta…

Yllätyksekseen Paskiainen havaitsikin että oli yhtäkkiä lahjuksellisen olutlaatikon onnellinen adoptio-isä joten pitihän niitä testailla taas kerran ettei vaan höynäytystä olisi koko homma. 

Ainakin  oluet olivat nestemäisiä, maistuivat koffille kuten niin yleensä ja vaikuttivatpa hieman hilahtavan nuppiinkin kun muutaman oli nopeasti kiskaissut kiduksiin.

Nälkäkin vaivasi kuten tavallista ja tällä kerralla Kakkiaisella oli talouskyljyksiä jemmassa kun oli tarjouksesta moisia sattunut ahnaaseen käpälään jäämään. Niistä voisi jotain tehtailla. Jotta ei muuta kuin jääkaapille olutta hakemaan ja tutkimaan mahdollisuudet.

Penkoessa löytyi kermaa ja perunoita joten idea alkoi orastaa, keitetyt perunat ja kermakastikkeessa haudutellut kyljyset kuulostivat soveliaalta ajatukselta joten olutta röhkimeen ja perunat kiehumaan ja pannu lämpiämään.

Kyljykset Paskiainen ruskisteli ehkä n. 4-5 min puoliltaan, sitten poimi ne hetkeksi lautaselle ja lorautti pannulle vähä olutta ja vispilän kanssa hinkkaili paistosta jääneet herkulliset jämät pannusta irti. Sekaan kermaa, sinappia ja BBQ kastiketta, suolaa ja pippuria ja lisää olutta. Lopuksi kyljykset takaisin kastikkeeseen hautumaan n. 20 min ajaksi kannen alle miedolla lämmöllä.

Ainekset:

• perunoita
• talouskyljyksiä
• kermaa
• olutta
• suolaa
• pippuria
• BBQ kastiketta

Kyljysten, kastikeen ja perunoiden kylkeen hieman punajuuria ja ei kun syömään.

Arvio: 4/5. Aina taattua hyvää mutusteltavaa, miinusta tällä kertaa perunoista. Olivat yllättäen keskiverron alapuolella laadullisesti, onneksi se ei Paskiaista hidastanut

…Bonus sisältöä aamiaisen/iltapalan muodossa riippuen näkökannasta. 

Ja niin koitti nälkäiselle Kakkiaiselle aamuyö ja oluet vetelivät viimeisiään. 

Perunoita oli jäljellä ja kyljyksiä paistamatta joten pikaisesti parit kyljykset pannulle rauhassa paistumaan lämmölle 15-20 min ajaksi kolme - neljä kertaa käännellen. 

Seuraavaksi edellisen illan perunoita pilkkeeksi sipulin kera ja paistumaan kyljysten perään hetkeksi. Lopulta perunat kyljysten seuraksi lautaselle ja pannulle loraus vettä jolla maut irti pannusta ja perään toinen loraus kermaa ja kolmantena BBQ kastiketta, suolaa ja pippuria, lopuksi soosi lautaselle...

arvosana: 4.25/5. Perunat oli sipulin kera paistettuna parempia kuin keitettynä mikä ei liiemmin yllättänyt... Oivallinen aamu-/iltapala, kyllä kelpaisi Paskiaisen possun nukkua nyt.